Sotaa paenneilla ukrainalaisilla mahdollisuus hakea kotikuntaoikeutta maaliskuussa – tulevia pakolaismääriä voi vain arvailla

Ukrainalaisten pakolaisten määrän ennustetaan kasvavan talven aikana Venäjän hyökkäyssodan jatkuessa ja sen pommittaessa Ukrainan infrastruktuuria. EU:n ulkoministerit ovat olleet torstaina koolla tilanteesta keskustelemassa.

Sisäministeriö muistutti vastikään tiedotteessaan, kuinka Venäjän hyökkäyksen vuoksi lähes kahdeksan miljoonaa ukrainalaista on joutunut pakenemaan naapurimaihin. Lisäksi maan sisäisiä pakolaisia arvioidaan olevan noin 6,5 miljoonaa.

EU-alueella on rekisteröity yhteensä noin 4 miljoonaa tilapäisen suojelun hakemusta. Suomessa on rekisteröity noin prosentti kaikista EU-alueella jätetyistä hakemuksista.

Muuttoliike EU:n ulkorajoilla on lisännyt turvapaikkahakemuksia useissa jäsenmaissa, joiden vastaanotto- ja majoituskapasiteetti on jo entuudestaan erittäin kuormittunut.

Ongelmia on muun muassa Belgiassa, Hollannissa ja Itävallassa. Myös Baltian maiden vastaanottojärjestelmät ovat hyvin kuormittuneita.

Tulossa kotikuntahakemuksia?

Kukaan ei osaa ennustaa, minkä verran ukrainalaisia pakolaisia on tulossa Suomeen talven ja kevään aikana.

Erityisasiantuntija Anu Wikman-Immonen Kuntaliitosta sanoo, että koska tilanne on näin epävarma, varautumissuunnitelmien teko kunnissa on kaikkea muuta kuin helppoa.

Helmikuussa tulee joka tapauksessa kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Tämä tarkoittaa, että maaliskuussa 2023 ensimmäiset sotaa paenneet ukrainalaiset voivat hakea kotikuntaa Suomesta.

Kotikuntaa voi hakea, kun esimerkiksi tilapäisen oleskeluluvan voimassaoloaikaa jatketaan ja Suomeen tullut pakolainen on asunut Suomessa yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan.

Yksittäiset ukrainalaiset voivat tosin saada kotikunnan jo aiemmin esimerkiksi perheenjäsenyyden perusteella.

Sisäministeriö on kehottanut kuntia valmistautumaan tulevaan muutokseen, sillä kuntien rooli kotikunnan saaneiden tilapäistä suojelua saavien palveluiden järjestäjänä kasvaa merkittävästi tulevan kevään ja kesän aikana.

Palveluista kerrottava

Tähän saakka kotikunnan saamiseksi hakijan on täytynyt asioida henkilökohtaisesti Digi- ja väestötietovirastossa. Nyt käyttöön on tulossa sen rinnalle sähköinen hakumahdollisuus, jota vielä valmistellaan.

Ministeriö on kehottanut kuntia tiedottamaan ukrainalaisille kotikunnan hakemisesta sekä kotikuntaoikeuteen kuuluvista palveluista. Moni palvelu ja etuus on sidottu kotikuntaan. 

Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus huolehtia myös kotoutumisen edistämisestä, johon kuuluu esimerkiksi kielikoulutus. Nyt kannattaa varautua siihenkin, että kunnallisten peruspalvelujen tarve kasvaa.

Lasten koulutuksen lisäksi on odotettavissa, että myös varhaiskasvatuksen ja harrastamisen Suomen mallin palvelujen kysyntä kasvaa.

Työllisyyden kuntakokeilun kuntien pitää ottaa Ukrainasta tulleiden pakolaisten tilanne huomioon myös työllisyyspalveluissa.

Kotikunnan saavilla myös asumisen järjestämisen vastuu siirtyy Migriltä kunnille.

Kolmasosa jäämässä?

Wikman-Immonen huomauttaa, että kotikunnan hakeminen on vapaaehtoista. On mahdollista, että kotimaahansa palaamista suunnittelevat eivät hae kotikuntaa Suomesta lainkaan.

Sisäministeriön viime kesänä tehdyssä kyselyssä kolmasosa ukrainalaisista oli aikeissa jäädä Suomeen, kolmasosa palata ja kolmasosa ei vielä osannut sanoa tulevasta.

– Emme vielä tiedä, kuinka moni tänne tulleista lopulta hakee kotikuntaa, Wikman-Immonen sanoo.

Hän huomauttaa, että ilman kotikuntaoikeuttakin ukrainalaiset ovat päässeet mukaan kotoutumista edistävien palvelujen piiriin, muun muassa TE-toimistojen järjestämiin työllisyyspalveluihin.

Lisäksi kunnat ovat järjestäneet lapsille perusopetukseen valmistavaa opetusta tai perusopetusta, tosin osa ukrainalaisista on osallistunut kotimaansa järjestämään etäopetukseen.

Valtion budjetissa on osoitettu määrärahaa kotoutumislain mukaisiin laskennallisiin korvauksiin.

–On vaikea sanoa, ovatko valtion budjetissa varatut korvausmäärät riittäviä. Laskennallisten korvausten taso on jäänyt jälkeen kustannuksista. Kunnilta on tullut viestejä, että ne eivät enää kata kustannuksia.

Ennen pitkää pääkaupunkiseudulle

Uutiset ovat nostaneet esille, että Suomeen jäävät ukrainalaiset päätyisivät muualta maasta ennemmin tai myöhemmin lähinnä pääkaupunkiseudulle.

Wikman-Immonen sanoo, että maahanmuuttajat ovat aiemminkin suuntautuneet pääkaupunkiseudulle sekä muihin kasvukeskuksiin.

– Muuttoihin vaikuttavat työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuudet sekä asuntotilanne. Tuskin ukrainalaiset tekevät poikkeusta.

Uutisissa ovat vilahdelleet myös Venäjän presidentin Vladimir Putinin aikomukset saada lisättyä massiivisia pakolaisvirtoja Euroopan unioniin. Wikman-Immonen sanoo, että mikäli näin käy, Maahanmuuttoviraston on tehtävä hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa hyvää yhteistyötä.

– Nyt olisi syytä suunnitella ja varautua tällaiseenkin tilanteeseen. Miten esimerkiksi rekisteröinnit tehdään tai miten tulokkaille järjestetään katto pään päälle sekä missä vaiheessa voidaan tarjota muita palveluja.