Oppositiojohtajat: Kuntien voitava tuottaa sote-palveluita
Puoluejohdon paneeli keskittyi tiukasti sote-uudistukseen. (Kuva: Kari Långsjö)
Kuntien rooli tulevassa sote-mallissa puhutti puoluejohtajia keskiviikkona Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelissa Kuntatalolla Helsingissä.
Oppositiojohtajat vaativat, että kunnilla pitää olla jatkossakin mahdollisuus tuottaa sote-palveluita. He peräänkuuluttivat voimakkaasti – jälleen kerran – myös parlamentaarista valmistelua eli kaikkien puolueiden ottamista mukaan valmisteluun.
Kuntamarkkinoiden puoluejohtajapaneeliin osallistui kahdeksan puolueen edustajat.
Ykköspuheenjohtajista olivat paikalla Petteri Orpo, kok., Antti Rinne, sd., Touko Aalto, vihr., Li Andersson, vas., ja Anna-Maja Henriksson.
Keskustaa edusti kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, perussuomalaisia varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ja kristillisdemokraatteja varapuheenjohtaja Tiina Tuomela.
Koko sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluprosessi sai oppositiolta taas huutia.
Vihreiden uusi puheenjohtaja Touko Aalto ihmetteli miksei hallitus noudattanut Sipilän hallitusohjelmaa, vaan otti mukaan maakuntamallit ja laajat valinnanvapaudet.
Katso tallenne Kuntamarkkinoiden puheenjohtajapaneelista
”Se oli selvä signaali hallitukselle”
SDP:n Antti Rinne tähdensi, että demarit kannattavat valinnanvapautta sote-palveluissa, mutta oleellista on, että myös kunnat voivat olla tuottajina.
Kuntien tuottajaroolia kannattivat muutkin oppositiojohtajat.
Tukea vaatimukselle haettiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan kesäkuisesta lausunnosta. Valiokunnan mielestä hallituksen tulisi arvioida uudelleen sitä, miksi kunnat eivät voisi toimia sote-palveluiden tuottajina.
Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannassa ei varsinaisesti edellytetty, että kuntien pitäisi olla tuottajina.
RKP:n puheenjohtaja, perustuslakivaliokunnan jäsen ja entinen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson ihmetteli hallituksen tulkintaa.
– Se oli selvä signaali hallitukselle, hän painotti.
Valtiovarainministeri Petteri Orpo ja Vehviläinen pitivät kiinni nykyisestä valmisteluprosessista ja kesällä sovitusta aikataulusta.
Orpo tähdensi, että uudistus on nyt saatava maaliin. Hän arveli, ettei valmistelussa voi enää mitään yllättävää tulla.
Vehviläinen tähdensi, että eduskuntakäsittely on parlamentaarista työskentelyä.
-On ihan selvää, että kun tehdään näin isoa uudistusta, niin varmasti korjattavaa jää, hän sanoi ja otti esimerkiksi monen oppositiojohtajan esittämän maakuntaveron.
-Itse henkilökohtaisesti suhtaudun siihen, että se tulevaisuudessa pitäisi olla, hän toisti aiemman kantansa.
Kokoomusta maakuntavero ei ole innostanut.
Kiinteistöille kompensaatiomalli
Oppositiota huoletti myös kuntien sote-kiinteistöjen kohtalo. Jos kaikille kiinteistöille ei tulevaisuudessa käyttöä, ne jäävät kuntien rasitteeksi velkoineen.
Eduskunnan perustuslakivaliokunta edellytti, että hallitus puuttuu asiaan ja eduskunnan käsittelyssä olevaan voimaanpanolakiin tehdään muutoksia.
-Meillä on olemassa tähän kompensaatiomalli. Sellainen tullaan tekemään, Vehviläinen vakuutti.
-Me haetaan siihen järkevää ratkaisua, jolla huolehditaan myös kuntien pärjäämisestä, säesti Orpo.
Maakuntavaalit ensi vai seuraavana vuonna?
Hallitus linjasi kesällä, että maakuntavaalit pitäisi pitää lokakuussa 2018, jotta sote- ja maakuntauudistus saadaan voimaan tehtäväsiirtoineen vuoden 2020 alussa.
Oppositiopuolueissa on kuitenkin vahva kannatus sille, että maakuntavaalit pidettäisiin vasta eduskuntavaalien yhteydessä huhtikuussa 2019. Tätä ehdotti keskiviikkona myös Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen Kuntamarkkinoiden avauspuheenvuorossaan. Koskinen ”nuukana miehenä” muistutti erillisten maakuntavaalien maksavan 15 miljoonaa euroa.
Vehviläinen oli pannut merkille Koskisenkin toiveen, mutta korosti sitä, että ensimmäiset maakuntavaltuustot ovat legitiimejä päättäjiä, joiden pitää päättää esimerkiksi maakuntien toiminnasta, taloudesta, hallinnosta, budjetista ja palvelurakenteesta eli ”ihan kaikesta”.
– Se on pikkuisen eri juttu kuin aloittaa valtuustokausi alusta. Voimakkaasti puolustan tätä lokakuuta 2018.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että hallitus päätti itse tehdä valmistelua valinnanvapausmallin pohjalta, joka on uusi elementti.
– Hallitus aloitti itse alusta suhteessa siihen työhön, mitä yhdessä tehtiin edellisellä kaudella. Tämä aikatauluriski on kyllä kokonaan hallituksen ottama.
– Jos itse aiotaan vähän niin kuin ampumahiihtotermein jatkuvasti sakkokierrokselle, niin ei pidä oppositiota syyttää aikatauluista, Aalto huomautti ja sai yleisön aplodit.
Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari ehdotti ”kompromissiksi”, että järjestetään eduskunta- ja maakuntavaalit lokakuussa 2018. Tämäkin herätti hilpeyttä kuulijoissa.
Aiemmin aiheesta:
Annika Saarikko ja Sanna Marin sanasodassa kuntien sote-roolin takia
Kuntajohtajat jyrkkinä sote-valmistelusta: Poukkoilevaa, sekavaa, hämmentävää
Pöysti vahvisti: Kunnille ei ole tulossa sote-tuotantoa
Aina tuo sama hokema ”uudistus saatava maaliin…” Mihin maaliin? Varmaa on että noin sekava järjestelmä mikä maakuntahallintojärjestelmä sitten onkin, ei tule koskaan ”maaliin”, niin paljon siinä on liikkuvia osia ja rahastusjärjestelmiä ja maakuntaverosoppaa jne. Tyhjän hokemisella vain halutaan estää kansalaiskeskustelu sekä parlamentaarinen valmistelu asiassa joka päätettiinkin vain parin puoluepukarin kulissientakaisessa väännössä, sen sijaan että olisi kansalaisten vapaissa vaaleissa uskallettu mittauttaa tämän himmelisysteemin kannatusta.