Ruotsissa kirjattiin viime vuonna yli 30 000 paperittomien käyntiä terveydenhuollossa. Kolme vuotta sitten voimaan tulleella lailla laittomasti oleskelevien terveydenhuollosta ei Ruotsin valtiokonttorin mukaan ole mitään vaikutusta siihen, hakeutuvatko paperittomat Ruotsiin.

 

 

Ruotsissa tuli 1.7.2013 voimaan laki laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten terveydenhuollosta. Maakäräjien velvollisuus on tarjota terveydenhoitoa ml. hammashoitoa sekä niihin liittyvää lääkehoitoa alueellaan laittomasti oleskeleville ulkomaalaisille. Laki ei koske EU- ja Eta-maista tai Sveitsistä tulevia henkilöitä.

 

Aikuiset luvattomasti maassa oleskelevat ulkomaalaiset ovat oikeutettuja hoitoon samojen kriteerien mukaan kuin turvapaikanhakijat. Kyse on välttämättömästä sairaanhoidosta. Hoidon tarpeen määrittelee terveydenhuollon ammattilainen, yleensä lääkäri. Lisäksi aikuisille järjestetään äitiyshuollon palvelut, raskauden keskeytykset ja ehkäisyneuvonta. Paperittomille tarjotaan myös mahdollisuutta maksuttomaan terveystarkastukseen. Alle 18-vuotiaat saavat samat terveydenhuollon palvelut kuin Ruotsissa vakituisesti asuvat lapset.

 

Luvattomasti maassa olevilta henkilöiltä voidaan periä lääkäri- ja hammaslääkärikäynnistä sekä muun terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla käynnistä maksimissaan 50 kruunun suuruinen maksu. Raskauden ja synnytyksen jälkeinen hoito on maksutonta, samoin alle 18-vuotiaiden hoito.

 

Ruotsissa on arvioitu olevan 10 000–35 000 luvatta maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Näitä ovat henkilöt, jotka ovat tulleet maahan luvatta eivätkä ole hakeneet turvapaikkaa. Ns. paperittomia ovat myös henkilöt, joiden turvapaikkahakemus on evätty tai henkilöt, jotka ovat saaneet käännytyspäätöksen, mutta eivät ole poistuneet maasta. Paperittomien määrän on ennustettu kasvavan, koska Ruotsiin vuonna 2015 tulleista 180 000 turvapaikanhakijoista osa saa kielteisen turvapaikkapäätöksen eikä palaa kotimaahansa, ja näistä osa jää Ruotsiin paperittomina.

 

Puutteita lääkärien tietämyksessä

 

Ruotsin valtiokonttori on julkaissut lain seurannan loppuraportin, jossa se antaa suosituksia paperittomien terveydenhuoltoa koskevan lain tehokkaammaksi toimeenpanoksi. Valtiokonttorin piti selvittää, missä laajuudessa hoitoa tarjotaan paperittomille, miten hoitohenkilöstöä on koulutettu tuntemaan laki, miten valtion viranomaiset ja maakäräjät ovat kehittäneet toimintaa ja antaneet ohjeita, miten terveydenhuollon henkilöstöä koskeva salassapito ja poliisin toiminta ovat vaikuttaneet paperittomien mahdollisuuteen hakea hoitoa ja miten laki vaikuttaa Ruotsiin muuttamiseen. Selvitys perustuu haastatteluihin, tilastotietoihin, kyselyihin, maakäräjien ja muiden viranomaisten dokumentteihin sekä vapaaehtoisjärjestöjen suorittamaan seurantaan.

 

Raportin mukaan paperittomille tarjotaan yleensä sairaanhoitoa, hammashoitoa ja lääkkeitä siten kuin laki määrää. Joitakin esteitä ja puutteita havaittiin. Suurin riski sille, ettei saa hoitoa, on henkilöstön puutteellinen tieto laista. Lääkäreitä täytyy kouluttaa enemmän lain sisällöstä. Lääkäreillä ei ollut tietoa, keitä kuuluu lain piiriin, mitä tarkoitetaan välttämättömällä hoidolla ja miten kirjoitetaan lääkereseptit. Ongelmaksi koettiin hoidon jatkuvuus ja hoitohistorian seuranta, koska paperittomilla ei ole henkilötunnusta ja voi olla, että he saavat aina eri numeron ollessaan hoidettavana terveydenhuollossa. Hammashoidossa ongelmana on ollut ohjeistuksessa käytetty kiireellisen hoidon määritelmä, vaikka kyse on laajemmasta välttämättömästä hoidosta.

 

Epäselvyyttä on ollut siitä, kuuluvatko EU-kansalaiset lain piiriin. Siitä on hyvin erilaisia tulkintoja, vaikkakin lain esitöissä EU-kansalaiset jätettiin periaatteessa lain ulkopuolelle, koska he kuuluvat EU-lainsäädännön piiriin. Hallituksen esityksen perusteluissa on kuitenkin todettu, ettei ole poissuljettua, että lakia yksittäistapauksissa voitaisiin soveltaa myös unionin kansalaisiin. Omassa maassaan ilman sairausvakuutusta olevien EU-kansalaisten määrä on lisääntynyt Ruotsissa lain säätämisen jälkeen. Täten on tärkeää laatia yhtenäinen tulkinta, kuuluvatko EU-kansalaiset tämän lain piiriin vai ei.

 

Paperittomat eivät pelkää palveluja

 

Poliisin toiminta ei ole vaikuttanut paperittomien hoitoon hakeutumiseen. Poliisi etsii harvoin paperittomia terveydenhuollosta. Hoitohenkilökunta ei myöskään riko salassapitosäännöksiä. Joillakin paperittomilla on pelko paljastua paperittomiksi hakeutuessaan hoitoon. Valtiokonttori arvioi, että yli 30 000 paperittoman käynti terveydenhuollossa on osoitus siitä, että monien paperittomien mielestä on turvallista hakea hoitoa.

 

Valtiokonttorin näkemyksen mukaan lailla ei ole mitään vaikutusta siihen, hakeutuvatko paperittomat Ruotsiin. Laki ei siis toimi vetovoimatekijänä maahanmuutolle. Maahanmuuton taustalla on useimmiten verkosto, joka voi välittää työtä, huolenpitoa ja asunnon. Valtiokonttori ei myöskään näe lakia syynä siihen, että paperittomat jäisivät Ruotsiin, vaan syynä maahan jäämiseen on usein paperittoman oman kotimaan tilanne.

 

Kustannuksista vastuussa oleville maakäräjille valtio antaa vuosittain 300 miljoonaa kruunua paperittomien terveydenhuoltoon. Vuonna 2015 oli yli 30 000 paperittomien käyntiä terveydenhuollossa, joista kustannuksia oli kertynyt 150 miljoonaa kruunua. Valtio jakaa rahat maakäräjille asukasmäärän mukaan. Paperittomat keskittyvät suuriin kaupunkeihin, jolloin esim. Tukholman maakäräjät ainoana käytti enemmän rahaa kuin sai paperittomien terveydenhuoltoon. Näin ollen suurin osa maakäräjistä on saanut valtiolta korvausta enemmän kuin kustannuksia kertyi. Valtiokonttorin mukaan korvaussummaa ei tule kuitenkaan pienentää odotettavissa olevan paperittomien määrän lisääntymisen vuoksi, mutta korvauksen tulisi perustua maakäräjien todellisiin kustannuksiin.

 

 

Valtiokonttorin ehdotukset ja suositukset:

 

Hallituksen tulee

  • selventää, kuuluvatko EU-kansalaiset lain piiriin,
  • muuttaa maakäräjille maksettavaa valtion korvausta vastaamaan todellisia kustannuksia,
  • antaa Sosiaalihallitukselle tehtäväksi, voidaanko tunnistusnumeroa käyttää rekisteröintiin,
  • muuttaa lakia niin, että myös hoitotarvikkeet kuuluisivat lain piiriin samoin ehdoin kuin lääkkeet.

Sosiaalihallituksen tulee

  • tehdä käsikirja esimerkkeineen paperittomien hoidosta,
  • valmistaa nettikoulutusta henkilökunnalle paperittomien hoidosta.

Maakäräjien tulee

  • kehittää paperittomien rekisteröintiä,
  • kouluttaa henkilökuntaa,
  • kehittää ohjeita paperittomien hoidosta,
  • parantaa henkilöstön mahdollisuutta saada kollegiaalista tukea paperittomien hoitoa koskevissa kysymyksissä,
  • hyödyntää vapaaehtoisjärjestöjen kontakteja ja välittää näin tietoa paperittomille mahdollisuudesta saada hoitoa.

Ruotsin Kuntaliiton tulee

  • seurata maakäräjien kustannuksia paperittomille tarjotusta hoidosta.

 

Suomessa paperittomilla on oikeus lääketieteellisesti välttämättömään hoitoon. Kansaneläkelaitos korvaa valtion varoista kunnalle ja kuntayhtymälle julkisen terveydenhuollon palvelusta aiheutuneet kustannukset, kun terveydenhuoltolain 50§:ssä tarkoitettua kiireellistä hoitoa on annettu henkilölle, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa ja jonka hoidosta aiheutuneita kustannuksia ei ole saatu perittyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 1, 2 ja 13§:n perusteella.

Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä