Suuria eroja kuntien kouluruokailun hinnoissa – Katso grafiikasta, miten hinnat vaihtelevat
Suurimmassa osassa kuntia (37) kouluruokaan käytetään 3-3,25 euroa. (KUVA: SEPPO HAAVISTO)
84 senttiä per oppilas per päivä, vai reilu 14 euroa? Tässä kouluruokailun hintojen ääripäät Ruoveden ja Rautjärven kunnissa vuonna 2022 (uusin saatavilla oleva tieto). Keskimäärin kunnat käyttävät kuitenkin kolme euroa per oppilas per päivä, Opetushallituksen keräämien tietojen mukaan.
Tämän jutun kuva näyttää jakauman eri kunnissa. Jaottelimme kouluruokailun päivähinnan 25 sentin väleihin, ja laskimme kuinka monta kuntaa eri väleiltä löytyy. Suurin ryhmä on kunnat, joissa kouluruokaan käytetään 3-3,25 euroa (37 kuntaa).
Suurpiirteisemmin katseltuna voi sanoa, että suurin osa kunnista löytyy kahden euron haarukassa keskiarvosta: 170 kunnassa, eli lähes kolmessa kunnassa viidestä, kouluruokaan käytetään kahdesta neljään euroa. Toisaalta, yli kahdessa viidestä kunnasta kouluruokailu maksaa yli neljä euroa.
Syyt suuren eroon kuntien välillä voi olla useita. Tiedot kerätään kyselyn avulla, joissa kunnat ilmoittavat henkilökulut, ruoka-aineiden ja logistiikan hinnan (ei kiinteistökuluja). Erittäin alhaiset kulut voivat jopa viitata siihen että pelkät ruoka-ainekulut on ilmoitettu.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntien tulee lain mukaan tarjota tarkoituksenmukainen ja ravinnoltaan täysipainoinen maksuton kouluateria, joka ajoitetaan sopivasti päivään ja tarpeeksi pitkään taukoon.
Maalaisjärjellä voi päätellä, että keskitetyt suurkeittiöt tuottavat ateriat edullisemmin. Tähän liittyen kunnissa puntaroidaan myös tilastojen ulkopuolelle jäävää tietoa – kuinka moni oppilas syö kouluruoan? Jos ruoka ei ole tarpeeksi laadukasta, syntyykö hävikkiä ja saako oppilaat sen ravinnon joka on tarkoitus? Vai meneekö ruokaa hukkaan?
Toisaalta kouluilla saattaa olla paikallinen keittiö, etenkin pienemmissä kunnissa, jolle ruuan järjestäminen saattaa olla yksi tehtävä laajemman koulun isännöinnin yhteydessä, tai ruokailun järjestäjällä saattaa jopa olla kasvattava rooli oppilaita kohtaan. Tässä, vaikka kustannus tässä tilastossa näyttää tulevan korkeammaksi kuin isomman kunnan keskuskeittiön toimittama ruoka, saatetaan arvioida, että tämä tuo muuta hyötyä kouluille esimerkiksi pienemmän hävikin, tai paremman ruokaan liittyvän ohjauksen muodossa.
Kouluruokailulla on maassa pitkät perinteet. Suomi on mahdollisesti maailman ensimmäisenä maana kirjannut lakiin oppilaille maksuttoman kouluruoan vuonna 1943. Lain mukaan kansakoulujen tuli viimeistään 1948 tarjota ruokaa oppilaille, mutta esim. Helsingissä tätä tehtiin jo vuonna 1943, Kommuntorget-lehden mukaan. Ruoka oli usein keittoa, ja leivän sai tuoda mukanaan kotoa.
Kuntalehden verkkojutussa samasta kaaviosta voi tarkastella mitkä kunnat löytyvät eri väleiltä.
Lähde: Opetushallitus, luvut syyskuulta 2023. Juttuun on haastateltu myös Marjaana Mannista Opetushallituksesta.
Marcus Floman, teksti
