SDP:n Backman: Sote-uudistusta ei voi syyttää veropaineen noususta
– Pelkän sote-uudistuksen syyllistäminen kuntien veroprosenttien nousupaineeseen on perusteetonta, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman tiedotteessaan.
Backman jatkaa keskustelua siitä, kuinka valtiovarainministeriön (VM) perjantaina julkaisemia laskelmia sote-uudistuksen talousvaikutuksista pitäisi lukea.
Valtionosuusuudistuksen, valtionosuuksien leikkauksen ja sote-uudistuksen vaikutuksen yhteen niputtavat laskelmat saivat kuntakentällä äkäisen vastaanoton.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johto otti asiaan kantaa maanantaina toteamalla, että pelkkä sote-uudistus kokonaisuutena ei nostaisi kuntien veropainetta. VM puolustautui toteamalla että se oli ilmoittanut laskelmat sillä tavoin kuin eduskunnan sote-valiokunta oli pyytänyt.
– Yksi keskeinen puute ja ongelma sote-laskelmissa on vertailuvuosien satunnaisuus. Kustannukset vaihtelevat vuosittain ja sikäli vertailu on osin sattumanvaraista, Backman sanoo tiedotteessa.
– Vertailu, jossa nykykustannukset vain jaetaan uudestaan kuntien kesken, ei ole perusteltu. Sote-uudistuksen tarkoitus on pienentää koko kuntakentän kustannuspainetta. Laskelmat eivät huomioi tätä lainkaan.
Backman pitää laskelmista nousseen hämmennyksen keskeisenä syynä asiaa käsittelevien uutisten otsikointia.
– Uutisoinnin mukaan monen kunnan veroprosentit uhkaavat nousta tuntuvastikin sote-uudistuksen vuoksi. Tosiasiassa moni kunta, jonka veroprosentin kerrotaan sote-uudistuksen vuoksi nousevan, saa sote-palvelujensa maksurasitukseen kevennystä. Eli pelkän sote-uudistuksen perusteella ne voisivat pikemminkin laskea veroprosenttiaan.
Venäjältä voisi ottaa muutenkin oppia tuosta tiedottamsesta. Uskotte vaan nyt kiltisti, kun hallinto päättää miten asiat on ja miltä ne näyttää ja millaisia laskelmia saa antaa julkisuuteen. Osa kunnista hyötyy, hyvä Backman. olet suuri viisauden lähde, mutta keskiarvo ei todellakaan kerro mitään siitä, miksi 10-40 000 asuklkaan tehokkaimmat kunnat saavat kerta toisensa jälkeen kuonoon näissä uudistuksissa. Backmanilla on niin vahvat näytöt jo aikanaan lääniuudistyuksesta, että uskottavuus jäi jonnekin viime vuosituhannen puolelle.
Sairastavuuden ja ikärakenteen painokertoimet kuntien maksuosuuksista maakunnan sote-kuntayhtymälle on poistettava, ja siirettävä sote-valtionosuuksien painokertoimiksi.
Maakuntien sisällä kunnat eivät tasaa – valtio tasaa koko Suomen sisällä.
Sote-lakiesityksen painokertoimet kuntien maksuosuuksissa sote-kuntayhtymille, ovat vastoin sekä perustuslain 121 §:n kunnallista itsehallintoa että perustuslain 121 §:stä johdettua rahoitusvastaavuusperiaatetta:
Koko Suomen sisällä tehtävä tasaus: valtio tasaa:
– Kun valtio tasaa sairastavuuden ja ikärakenteen aiheuttamat Suomen kuntien rahoitukselliset erot, niin kunnat ovat sairastavuuden ja ikärakenteen perusteella tasa-arvoisia – neutraaleja – kuntaveroprosenttien suhteen; sairastavuus ja ikärakenne eivät aiheuta kunnissa veronkorotuspainetta.
Sote-valtionosuudet kuntien tilille
– Kun sote-valtionosuudet ovat saapuneet kuntien tilille, sairastavuudella ja ikärakenteella painotettuna perustuslain 121 §:stä johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisesti, niin laki toimii perustuslain mukaisesti.
Kuntien maksuosuudet maakunnan sote-kuntayhtymän tilille
Kun kaikki Suomen kunnat ovat sote-valtionosuuksien maksamisen jälkeen verotuksellisesti tasa-arvoisia, niin:
– kunnat maksavat maakunnan sote-kuntayhtymän perussopimuksessa sovitun laskentaravan mukaiset maksuosuudet kuntayhtymän budjettitilille.
– perustuslain 121 §:n mukaan perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukksiden kunnilla on perustuslaillinen oikeus neuvotella kuntayhtymän perussopimus ja sen sisältämä jäsenkuntien maksuosuuksien laskentatapa.
– Tarkoittaa, että lainsäädännöllä ei säädetä demokraattisesti valittujen kuntien valtuustojen perustuslaillisen oikeuden yli sopia kuntien kesken maksuosuuksista ja niiden laskentatavasta.
– Lakiesitys on perustuslain vastainen, koska siinä puututaan kuntien itsehallintoon sopia maksuosuuksista ja lakiesityksessä painokertoimet – sairastavuus ja ikärakenne – ovat valtionosuuksien painokertoimia, eivätkä liity mitenkään kuntien kuntayhtymän budjettiin maksamiin maksuosuuksiin.
– Kuntayhtymän budjetti sisältää kaikki lakisääteiset velvoitteet, jotka kaikki Suomen kunnat ovat yhdenvertaisia rahoittamaan saatujen – perustuslaista johdetun rahoitusvastaavuusperiaatteen mukaisten – sote-valtionosuuksien ansiosta.
Kommentteja?
Onko näin, voivatko asiantuntijat ja oikeuskanskeri lisätä valoa asiaan kansalle, joka pimeydessä vaeltaa?
Eduskuntavaalien vuoksi asia on selvitettävä nyt.
Väärin menee eduskunnan ja puolueiden sote-lakiesityksen rahat, jos kunnan kuuluu saada perustuslakivaliokunnan rahoitusperiaatteen mukaan paljon valtionosuuksia suuren sairastavuuden vuoksi, – eikä sote-lakiesityksen ja valtionosuusuudistuksen mukaan saa -, mutta joutuu maksamaan maakunnan muita kuntia enemmän maksuosuuksia sote-kuntayhtymälle kunnan sairastavuuden vuoksi:
– maksuosuuskaavassa olevat sairastavuuden ja ikärakenteen painokertoimet toimivat käänteisesti kunnan rahoitusta kohtaan, perustuslain 121 pykälää vastaan.
”PERUSTUSLAKITUOMIOISTUIN” JA KUNTALIITON LAKIMIEHET
KUUNTIEN JA MAAKUNTIEN EDUNVALVONTA:
1) Miksi ihmeessä valtionosuuskriteereitä käytetään kuntayhtymän kuntien maksuosuusksien painokertoimissa?
2) Mikä ”kuntayhtymä” se sellainen on, jossa kuntayhtymän perustuslaillisesti itsehallinnollisten asukkaiden jäsenkuntiem valtuustot eivät saa päättää kuntien yhteistyössä perussopimuksessa maksuosuuksien laskentavasta, – vaan tavallinen sote-laki ylittää perustuslain 121 pykälän kunnallisen itsehallinnon kuntayhtymää perustettaessa, määräämällä valtionosuuskriteereihin kuuluvia sairastavuuden ja ikärakenteen painokertoimia maksuosuuksiin?
3) Eikö millään puolueella, oppositiossa tai hallituksessa ole selkokielistä selitystä?
4) Sote-esityksen sarastavuus- ja ikärakennepainokertoimia käytetään osana valtionosuusuudistusta.
– kunnat pakotetaan tasaamaan maakuntien sisällä sellaista, mikä kuuluu tasata Suomen sisällä valtion toimesta, valtion maksamilla valtionosuuksilla perustuslain 121 pykälästä johdetun rahoitusperiaatteen mukaisesti.
Sote-lakiesityksessä paljon sairastava joutuu maksamaan enemmän, vaikka pitäisi saada enemmän:
– jos pitäisi saada 5 rahaa, mutta joutuukin maksamaan 5 rahaa. Tulee 10 rahan virhe.
Onko näin, voivatko asiantuntijat ja oikeuskanskeri lisätä valoa asiaan kansalle, joka pimeydessä vaeltaa?
Siinä Backman on oikeassa, ettei kaikki verojen nostopaineesta johdu sotesta. Kannattaa muistaa 1990 lukua, jolloin Backman ministerinä ollessaan kiihkeästi edisti kuntien tehtävien lisäämistä ja julkisesti molli mm kunnanjohtajat ammattitaidottomiksi, kun he yrittivät kuvata niitä taloudellisia seurauksia, mitä jatkuvasta tehtävien lisäämisestä ja kuntien tulojen leikkaamisesta seuraa.
Tuolloin keskustelun ydin oli, onko Suomella varaa siihen alati laajenevaan hyvinvointiin, jolle ei ollut maksajaa. Kunnanjohtajat olivat tuolloin huolissaan, Backman ei. Nyt vuosien jälkeen on selkeästi nähtävissä, mitä takavuosien kasvupolitiikasta on seurannut; sote ei todellakaan ole ainoa syytekijä, vaan nyt maksamme sitä laskua, jota mm 1990 luvun päätöksillä kylvettiin.
Hyvinvointipalvelut ovat hyvä asia vain siihen saakka, kun niiden kustannukset kyetään maksamaan. Sitä yksinkertaista faktaa Backmanin edustama poliittinen taho ei ole ymmärtänyt eikä näytä edelleenkään ymmärtävän. Jos veropaineille pitää hakea syytä, pelkästään peräpeilistä löytyy oikea vastaus.
Suomi on ollut hyvinvointiyhteiskunta, jolla on ollut yhdet rajat, joiden sisällä kustannus- vastuu palveluista on ollut kansallisesti yhteinen. Kaikissa sotemalleissa vastuualuita pilkotaan niin että jokainen alue pärjätköön omillaan, toisin sanoen lasku kunnille . Eikö se tarkoita hyvinvointiyhteiskunnan murentamista aluepalveluiksi siten, että muodostettavien pienalueiden taloudelliset erot vaikuttavat suoraan tarjottaviin palveluihin. Kun sotella on mukamas haettu leveämpiä hartioita laskujen maksuun, lopputulos taitaakin olla juuri päinvastainen kun vastuu palveluista ja niiden rahoituksesta siirretään pienalueiden kunnille.
Strategisesti on hyvä edetä vapaaehtoisten maakunnallisten sosiaali- ja terveyspiirien perustamistavalla (Eksote).
Luottoluokittajat
On edesvastuutonta kokoomukselta vaientaa Eksote-mallin nopean toiminnan perustamistapa kuoliaaksi, kun Suomi on hädässä.
Näin on tehty jo vuosikausia puolue- ja aluepoliittisten syiden vuoksi.
– yksinkertaisesta on tehty mahdoton.
– Suomi on veitsenterällä.
Eksote-mallilla vakuutetaan luottoluokittajat.
Lakien säätäminen ei vakuuta ketään.
KAHDEKAN PUOLUEJOHTAJAN VASTUU:
– PARLAMENTAARINEN SOTE TYÖRYHMÄ
ALEXANDER STUBBIN HALLITUS
Nykyinen Kokoomuksen perustama hallitus on vastuussa Suomen taloudesta ja luottoluokituksista. Subbin on turha keksiä mitään veikeitä vastauksia verukkeeksi! Asia on totisesti vakava!
Päävastuussa oleva Kokoomus on aiheuttanut poliittisella pelaamisellaan paljon taloudellista vahinkoa Suomelle.
– Katumus on noussut pintaan pääministerillä!
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) on osoitettava sitoutuneisuutensa Suomen kansan nöyränä palvelijana, vaikka se on kipeä päätös kokoomuslaisille.
VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO VTV:n VASTUU
VTV:n on vaadittava nykyiseltä valtioneuvostolta välittömiä toimenpiteitä maakuntiin perustettavista vapaaehtoisista sosiaali- ja terveyspiireistä.
– Nämä on joka tapauksessa perustettava silloinkin, kun lait tulevat voimaan.
VAALIT SUORALLA VAALILLA
Vapaaehtoisille maakunnallisille sotekuntayhtymille säädetään laki suorasta vaalitavasta.
Vaalitavan kehitystä ei ole vielä edes aloitettu. Siksi sen käynnistäminen on tehtävä Stubbin hallituksen toimesta pikaisesti.
VEROTUSOIKEUS
Maakunnallisten sote-valtuustojen verotusoikeuteen liittyy keskeinen ongelma:
– Kuinka hallitaan verojärjestelmä siten, että maakuntien kokonaisveroaste ei nouse. Tätä ei voi jättää poliitikoille.
Vaalitapa ja kustannusten hillintä:
– Kuntayhtymämallissa jäsenkunnat vaativat soten tuottavuuden parantamista.
– Suoralla vaalilla valitussa sote-valtuustossa on myös kuntien edustus, koska kunnista asetetaan ehdokkaita, ja tulevat valituksi vaalitavan mukaisen ääntenlaskennan tuloksena.
– – Sopiiko Ruotsin listavaali Suomeen, vai jokin muu tapa?
MOTIVAATIO HILLITÄ KUSTANNUSTEN NOUSUA
Eksoten valtuuston valinta suoralla vaalilla:
– Kuinka Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksote-valtuusto säilyttää nykyisen suuren motivaation tuottavuuden parantamisesta, kustannusten hillinnästä ja palvelun laadun parantamisesta, kun valtuusto valitaan epäsuoran vaalitavan sijasta suoralla vaalilla?
– Etelä-Karjalan kunnilla ja kuntien edustajilla – suoralla vaalilla valitussa maakunnan valtuustossa – on yhtäläinen motivaatio edistää kunnan lähipalveluja, tuottavuutta ja laatua (?).
– – Onko mahdollista, että kunnat nostavat veroprosentteja, ja suoralla vaalilla valittu Eksote-valtuusto nostaa veroprosenttia parantaakseen palvelujen laatua, samalla kun valtio leikkaa PL 121 pykälän vastaisesti sekä kunnilta että Eksotelta valtionosuuksia?
– – – Kuinka monta vuotta tämän selvittämiseen kuluu seuraavalta hallitukselta ja oppositiolta?
Nykyisen hallituksen on annettava tukirahaa vapaaehtoisten maakunnallisten sote-kuntayhtymien perustamiseksi kansallisen edun tähden.