Talous synkkeni nopeasti, mutta hallitus lykkäsi tärkeitä kuntapäätöksiä
Kuntalehti kirjoitti 22.8.2024, kuinka yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin. Kuva: Pixabay
Kuntatalouden uutiset 2024 olivat alavireisiä. Edellinen vuosi oli ollut parempi, mutta nyt ilonpilkahduksia joutui hakemalla hakemaan. Myös talouden suunnittelu ja ennakointi vaikeutuivat, kun tärkeät päätökset jäivät jumiin hallitukseen.
Kuntalehti kertoi alkuvuodesta (2.2.2024), että kyyti kylmenee. Kuntaliiton Talousbarometrissä talousjohtajat katsoivat tulevaan ja heistä puolet arvioi kunnan talousnäkymät 2025 huonoiksi tai erittäin huonoiksi.
Yksikään kunta ei ennakoinut talousnäkymiä erittäin hyväksi.
Kuntalehti siteerasi Kuntaliiton erityisasiantuntijan Mikko Mehtosen blogikirjoitusta, jonka mukaan kunnat ovat laatimassa viimeistä ylijäämäistä tilinpäätöstään.
Valtiovarainministeriön kevään kuntatalousohjelma vahvisti (25.4.2024) saman sanoman: tulevat vuodet näyttävät heikommilta kuin vuosi 2023. Kuntatalouteen ennustettiin mittavia sopeutuspaineita.
Kiristyvä tilanne näkyi käytännössä esimerkiksi siinä, että harkinnanvaraista valtionosuutta haki 72 kuntaa. Edellisenä vuonna hakijoita oli 56 (Kuntalehti 25.9.2024).
Tärkeät päätökset jumittuivat
Kunnissa ihmeteltiin, miksi suoraan kuntien talouteen vaikuttavat päätökset jäivät yksi toisensa jälkeen junnaamaan hallitukseen.
Kuntalehti luetteli 7.11.2024 jumeja: Kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus, joka supistui valtionosuusuudistukseksi. Sekin siirtyi puolittaisena, sillä opetus- ja kulttuuriministeriön osuutta ei otettu mukaan.
Odottamaan on jouduttu myös maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Sitä tosin pilkottiin jo edellisellä hallituskaudella, ja nykyinen hallitus palasteli ja lykkäsi sitä edelleen.
Tulevat suunnat tarvittaisiin tietoon myös kiinteistöverotuksen arvostamisperusteista sekä norminpurkutalkoiden etenemisestä.
Kuntien ja alueiden välillä epäluottamusta
Valtiovarainministeriö tiedotti 7.8.2024, että jännitteet hyvinvointialueiden ja kuntien välisessä suhteessa vaikeuttavat yhteistyötä. Ministeriö viittasi tiedotteessaan valtioneuvoston rahoittamaan ja Tampereen yliopiston toteuttamaan tutkimukseen.
Kuntalehti jatkoi teemasta (12.11.2024), kun hallintotieteiden tohtorit Jenni Airaksinen ja Liisa Jurmu kertoivat, että yhteistyö ei parane ilman selkeää työnjakoa.
Heidän mukaansa osapuolten välejä hiertävät jännitteiden lisäksi epäluottamus ja tehtävien pompottelu.
Sote-palvelut alkoivat kadota kunnista
Hyvinvointialueiden talous oli kireä, ja uutisia isoista alijäämistä sekä yt-neuvotteluista kuultiin joka puolelta maata.
Keskustelu hyvinvointialueiden määrän karsimisesta heräsi, mutta hyvinvointialueiden ohjausosaston osastopäällikkö Ville-Veikko Ahonen valtiovarainministeriöstä toppuutteli.
Hänen mukaansa lukumäärä jää seuraavan hallituksen pohdittavaksi (Kuntalehti 16.8.2024). Yt-neuvottelut tuskin kuitenkaan jäävät tähän. Ahosen mukaan kaikki hyvinvointialueet käyvät monta tehostamisen ja toiminnan uudistamisen kierrosta.
Uhkana on tuoreen tutkimuksen mukaan, että vuosikymmenen lopussa on edessä tuplakriisejä, kun niihin joutuvat sekä hyvinvointialueet että alueen kunnat (Kuntalehti 17.9.2024).
Joulukuussa havahduttiin tilanteeseen, jossa sote-palvelut häviävät kunnista, vaikka saman aikaan riittävät palvelut luvataan kaikille. Kukaan ei tunnu tietävän, mitä ”riittävä” tarkoittaa (Kuntalehti 9.12.2024)
Valtiovarainministeriö tiedotti toukokuussa (21.5.2024), että valtioneuvosto alkaa julkaista sosiaali- ja terveyspalveluiden yksikkökustannuksia hallitusohjelman mukaisesti asteittain vuodesta 2025 alkaen.
Tarkoitus on saada paitsi tietoa, päästä myös vertailemaan ja kehittämään sote-palveluja.
Inhouse-yhtiöiden kohtalo pysyi otsikoissa
Kuntalehti kertoi 14.6.2024, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei kannata hallituksen vaatimaa kuntien ja hyvinvointialueiden 10 prosentin vähimmäisomistusta inhouse-yhtiöissä.
Kuntien omistusosuus inhouse-yhtiöissä voi nykyisellään olla hyvin pieni. Pienenkin omistusosuuden ansiosta kunnan tai hyvinvointialueen ei tarvitse kilpailuttaa hankintaansa vaan hyödyntää inhouse-yhtiötä.
Hallitusohjelmassa halutaan nostaa vähimmäisomistuksen osuutta vähintään 10 prosenttiin.
Jos hallituksen näkemykseen päädyttäisiin, moni kunta päätyisi omaan tuotantoon. KKV:n mukaan omaan tuotantoon siirtyminen kasvattaisi kuntien ja hyvinvointialueiden kustannuksia, sillä tuotannon keskittämisestä saadut hyödyt menetettäisiin.
Vain osa palveluista hankittaisiin jatkossa markkinoita hyödyntämällä.
Hankintalain muutos on edennyt työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Kuntalehti muistutti 28.11.2024, että kun lausuntokierros alkaa tammikuussa 2025, kaikkien kuntien kannattaa antaa lakiluonnoksesta lausuntonsa.
Veronkorotusten maltillisuus yllätti
Budjetin teko ei ollut kunnissa helppoa eikä valtuustoissa päästy jakamaan ylimääräisiä euroja. Kuntalehti ennakoi 11.10.2024, että paineet korottaa veroja kasvavat, vaikka niihin ei haluta turvautua kuin viimeisessä hädässä – etenkään, kun edessä on vaalikevät.
Veronkorotuspaineisiin nähden korotukset jäivät yllättävän maltillisiksi (Kuntalehti 19.11.2024). Tuloveroa nosti 68 kuntaa, neljä kuntaa laski sitä.
Keskimäärin tulovero kunnissa on 7,54 prosenttia.
Sote rikkoi vosin ja kuntatalouden
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT teki valtiovarainministeriön toimeksiannosta tutkimuksen, jossa arvioitiin kuntien palvelutuotannon menoja valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten.
VATT:n näkemyksen mukaan monet nykyiset valtionosuuskriteerit perustuvat vanhentuneisiin tietoihin kuntien kustannusten ja valtionosuuskriteerien yhteydestä (Kuntalehti 6.9.2024).
VOS-uudistuksen etenemistä odotettiin – ja pelättiin. Valtiovarainministeriö ilmoitti 22.10.2024, että valtionosuusuudistus siirtyy vuodella eteenpäin. Sitä ei toisin sanoen saada voimaan vuoden 2026 alusta, kuten oli tarkoitus.
Selvityshenkilöt Arto Sulonen ja Eero Laesterä kertoivat Kuntalehdelle (29.10.), että ilman hyvinvointialueuudistusta valtionosuusuudistus olisi päässyt etenemään. Takkuisimmaksi kysymykseksi nousivat niin sanotut sote-erät, joista ei päästäisi eroon pitkilläkään siirtymäajoilla.
Selvityshenkilöiden raportti julkaistiin joulukuussa. Raportissa (Kuntalehti 16.12.2024) sote-eriä esitetään poistettavaksi ja muutosajaksi kunnille tasausta. Tuulivoimatuloja halutaan jakaa tasaisemmin.
Laesterä ja Sulonen peräsivät valtiota päätöstä siitä, mitä kunnilta odotetaan. Kuntatalous tarvitsee valtionosuusuudistusta laajemman uudistuksen.
Kiinteistöverouudistusta lykättiin
Kuntalehti sai tietoonsa lokakuun lopulla (28.10.2024), että valmistelussa oleva kiinteistöveroehdotus ei valmistu aikataulussa eikä tietoa uudesta aikataulusta tuolloin ollut.
Valtiovarainministeriön erityisasiantuntija Esa-Pekka Saari ei ottanut kantaa siihen, miksi valmistelu ja lausuntokierroksen aloittaminen jumittavat.
Norminpurkutalkoista ei tullut tietoa
Valtiovarainministeriö kertoi kesäkuussa (28.6.2024), että ministeriöt arvioivat kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista.
Tätä varten ne olivat saaneet kunnilta ja muilta organisaatiolta yli 500 ehdotusta.
Kuntalehti kirjoitti 22.8.2024, kuinka yleisen norminpurun varjolla kuntien valtionosuutta ollaan leikkaamassa ilman, että normeja vastaavasti kevennettäisiin.
Hallitus ei linjannut, mitä velvoitteita tai normeja karsitaan, vaikka leikkauksia oli jo tiedossa.
Kaikilla ei menekään tosi huonosti
Talouskurimuksen keskellä oli myös hyviä uutisia. Kuntalehti kertoi heinäkuussa (15.7.2024) esimerkkinä, kuinka Rautavaaran talous on tasapainossa ja kunnan taloutta suunnitellaan ylijäämäiseksi.
Kainuun kuntajohtajat puolestaan nostivat maakuntansa koko maan kansantalouden veturiksi (Kuntalehti 19.9.2024).
Maakunnan bruttokansantuote kasvaa kaikkein voimakkaimmin, ja investointinäkymät ovat kuntajohtajien mukaan erittäin myönteiset. Kasvun moottoreita ovat kolme datakeskusta, supertietokone Lumi, kaivannaistoiminta, tuulivoima, matkailu, korkeakoulutus ja muuttovoitto.
Suomen elinvoimaisin kunta on puolestaan Pirkkala ja Keitele kovin nousija (Kuntalehti 30.10.2024).
Lue myös:
