Tutkimusjohtajalta karu huomio: Syntyneitä enemmän kuin kuolleita tänä vuonna vain 35 kunnassa

Turun kaupungin tutkimusjohtaja Timo Aro julkaisi 20. joulukuuta viestipalvelu X:ssä paljonpuhuvan poiminnan tämän vuoden tammi–marraskuun syntyvyystilastoista:

– Syntyneitä enemmän kuin kuolleita enää vain 35 kunnassa tammi–marraskuussa 2023! Muutos hurja neljän vuosikymmenen aikana.

Syntyneitä on tänä vuonna ollut 15 020 vähemmän kuin kuolleita. Lopulliset lukumäärät Tilastokeskus julkaisee vasta myöhemmin.

SYNTYNEITÄ ENEMMÄN KUIN KUOLLEITA enää vain 35 kunnassa tammi-marraskuussa 2023!

Muutos hurja neljän vuosikymmenen aikana.

Koko maassa syntyneitä vähemmän kuin kuolleita yhtäjaksoisesti vuodesta 2016 alkaen.

Ilman maahanmuuttoa väkiluku vähenisi? pic.twitter.com/Lgxcu4W4WB— Timo Aro (@timoaro) December 20, 2023

Aron laatimasta karttasarjasta käy ilmi, että vielä vuonna 1980 luonnollista väestönlisäystä tapahtui 203 kunnassa. Vielä 2010-luvun alussakin Suomessa oli 119 kuntaa, joissa syntyviä oli enemmän kuin kuolleita.

– Koko maassa syntyneitä vähemmän kuin kuolleita yhtäjaksoisesti vuodesta 2016 alkaen. Ilman maahanmuuttoa väkiluku vähenisi, Aro huomioi.

Nettomaahanmuutto on kasvattanut Suomen väkilukua jo vuodesta 1981 lähtien.

Tilastokeskuksen mukaan syntyvyys oli jo alkuvuodesta 2023 ennätyksellisen alhaista. Tammi–marraskuun aikana syntyi 39 938 lasta eli 1 640 lasta vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.

Viime vuonna suomalaisnaisten kokonaishedelmällisyysluku oli 1,32 eli mittaushistorian matalin. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta keskimäärin nainen synnyttäisi elämänsä aikana, jos syntyvyys pysyisi laskenta-ajanjakson tasolla. Syntyvyys oli matalinta Pohjois-Karjalassa, Pirkanmaalla, Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, Etelä-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Aro lisäsi viestiketjuunsa myös listat kunnista, joissa luonnollista väestönlisäystä oli tapahtunut eniten ja vähiten.

Eniten luonnollista väestönlisäystä on tänä vuonna tapahtunut näissä kunnissa:

1. Espoo 1344

2. Vantaa 717

3. Helsinki 453

4. Oulu 399

5. Nurmijärvi 106

6. Luoto 85

7. Kempele 76

8. Järvenpää 75

9/10. Lempäälä ja Liminka 74

11. Ylöjärvi 71

12. Pedersöre 60

13. Kaarina 59

14. Kontiolahti 39

Näissä kunnissa tilanne taas oli heikoin:

1. Kouvola -668

2. Lahti -592

3. Pori -514

4. Turku -482

5. Kotka -481

6. Lappeenranta -415

7. Hämeenlinna -359

8. Mikkeli -349

9. Joensuu -328

10. Salo -325

11. Savonlinna -317

12. Lohja -276

13. Imatra -265

14. Heinola -236

Lue myös:

Alaikäisten osuus väestöstä on pienin Etelä-Savossa – Ulkomaalaistaustaisten lasten määrä on kasvussa Suomessa