Vaalisuma verotti äänestysaktiivisuutta – "Meillä oli viime vuonna kolmet vaalit"
Se on hyvä asia, että aluevaalien äänestysaktiivisuus parani. Mutta aluevaalien vetovoimaa ei pidä kasvattaa kuntavaalien kustannuksella, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom summaa. Kuva: Kuntaliitto
Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom osasi ennakoida, että viime vuosien vaalisuma voi verottaa kuntavaali-innostusta.
Hän muistutti jo ennen vaalipäivää Kuntaliiton sivuilla julkaistussa blogikirjoituksessaan, miten paljon Suomessa on ollut vaaleja.
Vaalisuma alkoi kesäkuun 2021 kuntavaaleista ja jatkui siitä vain puolen vuoden päästä, tammikuussa 2022 aluevaalien merkeissä.
Huhtikuussa 2023 käydyistä eduskuntavaaleista on vain kaksi vuotta aikaa.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuinkas monta vaalia olikaan viime vuonna, Marianne Pekola-Sjöblom?
– Meillä oli viime vuonna kolmet vaalit.
Viime vuoteen kuuluivat presidentinvaalien kaksi vaalikierroksesta ja europarlamenttivaalit.
– Ihmiset ovat tosi väsyneitä vaaleihin.
Ja ensin ovat aluevaalit
Kuntavaalien ja aluevaalien niputtaminen yhteen ei palvellut kuntavaaleja, päinvastoin, Pekola-Sjöblom huomauttaa.
– Kuntavaalit olivat sijaiskärsijänä.
Esimerkit Pohjoismaista osoittavat, että kuntavaalit eivät hyödy, jos samaan aikaan järjestetään toiset vaalit.
Oikeusministeriöstä päätettiin samanaikaisesti järjestettävien vaalien suhteen, että kyseessä ovat alue- ja kuntavaalit. Nimenomaan tässä järjestyksessä.
Samalla tavalla moni mediassa käyty puheenjohtajapaneeli ja keskustelu noudattivat samaa kaavaa. Ensin ovat aluevaaliasiat, ja sitten puhutaan kuntavaaleista, mitä ehditään.
– Keskustelut suosivat enemmän aluevaaleja.
– Kun puoluejohtajat keskustelivat, puhuttiin paljon hallituksen asioista.
Pohjalla ollaan
Äänestysaktiivisuus oli siis historiallisen huono. 74 vuoden ajanjaksolla vertailtuna nyt tehtiin pohjat.
Äänestysprosentti oli 54,2. Vuonna 2021 kuntavaaleissa se oli 55,1 prosenttia.
Pekola-Sjöblom huomauttaa, että neljä vuotta sitten kyseessä olivat koronavaalit.
– Vaalit siirrettiin silloin viime hetkellä kesäkuulle.
Kesäkuu ei ole vaalien vetovoiman kannalta parasta aikaa Suomessa. Tästäkin näkökulmasta katsottuna voidaan ajatella, että äänestysaktiivisuus oli nyt tosi huono.
Aluevaalit sen sijaan sai nostetta yhteydestä kuntavaaleihin. Aluevaalien äänestysprosentti oli 51,7 prosenttia, mikä on 4,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin viime kerralla.
– Aluevaaleissa oli tosi monta aluetta, jotka menivät eteenpäin.
Marianne Pekola-Sjöblom on tyytyväinen, että aluevaalien äänestysaktiivisuus parani. Mutta tämä nykyinen tapa ei ole se, jolla Pekola-Sjöblom haluaa parantaa aluevaalien houkuttelevuutta.
– Sitä ei voida tehdä kuntavaalien kustannuksella.
Lue myös:
