Päätöksenteko 12.4.2017 - 10:53
(1)
Facebook (9)Twitter (15)

Maakunnilla ei valmistelussa puskurirahaa – väliaikaishallinto voi venyä syksyyn

Moni virkamies tekee maakuntien väliaikaishallinnon valmistelua oman toimen ohella, ja työt eivät ainakaan vähene, sanoo Jukka Ylikarjula. (Kuva: Ville Miettinen)

Moni virkamies tekee maakuntien väliaikaishallinnon valmistelua oman toimen ohella, ja työt eivät ainakaan vähene, sanoo Jukka Ylikarjula. (Kuva: Ville Miettinen)

Maakuntahallinnon esivalmisteluvaiheen jatkuminen tietäisi lisälaskua, jonka maksajasta ei tällä hetkellä ole selvyyttä.

Maakuntien johtajat ja maakuntauudistuksen muutosjohtajat ärähtivät eilen toistamiseen rahapulasta, joka on todettu uhaksi koko uudistuksen käynnistykselle.

Laskelmat 23 miljoonan euron lisätarpeesta – 12 miljoonaa lisää hallinnon valmisteluun ja 11 miljoonaa ICT-valmisteluun – on tehty sillä oletuksella, että maakuntien väliaikaishallinto käynnistyy hallituksen virallisen aikataulun mukaan heinäkuun alussa.

Eduskunta on kuitenkin varautunut istumaan tällä tietoa ainakin 7. heinäkuuta saakka.

Jos lait tulevatkin voimaan aikataulun mukaista myöhemmin, esivalmistelu jatkuu ja syntyy uusi rahan tarve.

– Jos lakien voimaantulo siirtyy eli väliaikaishallinto siirtyy, pitää saada esivalmistelulle lisättyä budjettia, sanoo Keski-Pohjanmaan maakuntajohtaja Jukka Ylikarjula, joka toimii myös maakuntajohtajien puheenjohtajana.

Hän uskoo väliaikaishallinnon käynnistyvän viimeistään elokuun alussa.

Yhdelläkään maakunnalla ei ole taloudellisia puskureita varastossa aikataulun venymistä varten, sanoo puolestaan Etelä-Karjalan maakuntauudistuksen muutosjohtaja Aija Tuimala.

Hän on yksi monista väliaikaishallinnon valmistelijoista, joiden työsuhde päättyy kesäkuun loppuun. Jos väliaikaishallinto siirtyy, tarvitaan nykyisten työsuhteiden jatkamisia ja uusien perustamisia. Mutta toimeen ei voi ryhtyä, kun ei ole tietoa ajasta eikä euroista.

– Eihän ihmiset pysty edes siirtymään ihan hetkessä. Jos tieto siirtyy pidemmälle ja tieto siitä miten rahaa on käytettävissä, niin vaikeammaksi vain menee, Tuimala sanoo.

– Silloin on pelkona, että käynnistäminen viivästyy arjessa. Vaikka koko ajan yritetään varautua ja ottaa etumatkaa, eihän tässä voi lähteä keskustelemaan kenenkään töistä tietämättä, tuleeko euro vai viisikymmentä.

Vaikka moni maakuntien muutosjohtaja odottaa väliaikaishallinnon todella käynnistyvän heinäkuun alussa, tuoreimmissa reformiministerien valinnanvapauden linjauspapereissa otaksutaan, että sote-maakuntalakipaketti menee läpi eduskunnassa vasta syyskuussa.

Se merkitsisi väliaikaishallinnon siirtymistä kuukausilla.

Tilanne on kriittinen sellaisissa maakunnissa, joissa asiantuntijoita joudutaan palkkaamaan siirtyvien organisaatioiden ulkopuolelta.

– Monessa maakunnassa tehdään siirtyvinä virkamiehinä nykyisen ja tulevan työpaikan hyväksi, Ylikarjula muistuttaa ja mainitsee sanan talkootyö.

– On yhtiöittämiskysymyksiä ja maakunnan strategiatöitä. Tulee ulkoisia kustannuksia, mahdollisesti tarvitaan konsultointia. Näihin pitää myös varautua. Tulemme tarvitsemaan ostopalveluja ja konsultointia maakunnissa.

Hän on itse laskenut, että työpanosta nimenomaan uuden maakunnan perustamiseen tarvitaan syksyllä nykyistä enemmän.

Ylikarjulan mukaan valtiovarainministeriö on suhtautunut positiivisesti maakuntajohtajien laskelmiin rahan tarpeesta. Hän uskoo ratkaisun syntyvän.

Myös sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Kirsi Varhila tiedostaa rahantarpeen muutoksen tekemisessä..

– Mutta toisaalta alueella on valmistelun järjestämisvastuu mutta myös sen kehittämisvastuu. Tietyllä tavalla tämä on koko ajan yhteisestä pussista. Yhä tiukemmaksi menee maakuntien budjetointi, jos sieltä etuottoisesti otetaan nyt rahavirtaa, Varhila huomauttaa.

– Mutta toki on myös niin, että jos puhutaan 20 miljardin kokonaisuudesta, jota nyt ollaan muokkaamassa, siihen pitäisi saada selkeä valtion tuki.

Aiemmin Kuntalehdessä:

Maakuntien muutosjohtajat varautuvat aikataulun venymiseen