Päätöksenteko 9.1.2017 - 07:55
Facebook (132)Twitter (88)

Nuorten kuuleminen on taitolaji

Jyväskylän nuorisovaltuusto koolla joulukuussa. (Kuva: Petteri Kivimäki)

Jyväskylän nuorisovaltuusto koolla joulukuussa. (Kuva: Petteri Kivimäki)

Uusi kuntalaki tuo nuorisovaltuustot joka kuntaan. Mutta merkitseekö se, että nuoria todella kuunnellaan?

 

Virkamieskoneisto valmistelee, poliittiset päättäjät päättävät ja siinä välissä vähän kuullaan jotakuta tahoa. Näin se on mennyt, mutta näin se ei enää saa mennä, sanoo Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton (Nuva ry) puheenjohtaja Kimi Uosukainen.

– Se ei ole aitoa, läpileikkaavaa mahdollisuutta kuulua. Nuoria ei pidä laittaa toimimaan aikuisten ympäristössä niin, että aikuiset määrittävät säännöt tyyliin ”tässä on palveluverkkoesitys, antakaa lausuntonne”.

– Sen sijaan on sanottava: ”Kunnassa on tämän verran lapsia, joille pitäisi järjestää tämän verran kouluja – mihin laittaisitte koulut, että kokonaisuus toimisi paremmin?”

– Kysymyksenasettelussa on iso ero. Tämä on muutos, jota toivomme, ja on ehkä nähtävissä, että se muutos on myös tulossa, Uosukainen sanoo.

Ensi kesäkuun ensimmäisenä päivänä jokaisella Suomen kunnalla on lain mukaan oltava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, jonka äänen on päästävä kuulumaan kunnan päätöksenteossa.

Kun Uosukainen alkaa pohtia nuorisovaltuustojen asemaa, puhe soljuu vauhdilla ja terävät huomiot seuraavat toisiaan. Uosukainen ei hymistele ja kieltää muitakin tekemästä niin.

– Ei saa vain todeta että vitsi kun nämä nuoret ovat kivoja ja tuovat ajatuksia, jos on kuitenkin eri mieltä. Emme halua näennäisdemokratiaa – haluamme, että meidät otetaan tosissaan.

Tällä hetkellä nuorisovaltuustoja on noin 70 prosentissa kunnista. Se on vähintään kohtalainen osuus, ja nuorisovaltuustojen asema on noussut yhä paremmin pintaa kohti tällä vuosikymmenellä.

– Vuonna 2010 ei olisi voinut uskoakaan, että eduskunta säätäisi lailla nuorisovaltuustoista, Uosukainen muistuttaa.

Muodollista
vai oikeaa kuulemista?

Nuorten todellinen kuuleminen ja kuuluminen ovat vielä arvoituksia. Asennemuutos voi olla tarpeen monessa kunnassa, arvioi erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliiton Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksiköstä.

– Kaivataan uusia toimintatapoja, että nuorten ääni ihan oikeasti kantautuisi asioiden valmisteluun ja sitä kautta päätöksentekoon.

Kurikan mielestä on olemassa riski, että nuorisovaltuuston rooli jää muodolliseksi. Nuorten kunnollinen huomioiminen on kuitenkin ratkaisevaa kuntien tulevaisuuden kannalta, hän muistuttaa.

– Nuoret ovat katoava luonnonvara. Suuressa osassa kuntia on suuri haaste saada pidettyä nuoret edes maakunnan alueella.

Kurikka korostaa koulujen roolia sen avaamisessa nuorille, miten tärkeä rooli kunnalla on nuorten hyvinvoinnille.

– Oppimateriaaleissa kuvataan tavallisesti kuntaorganisaatio laatikkoina: on valtuusto, hallitus, lautakunta ja niin edelleen. Mutta kunnan olemuksen kuvaaminen – se mitä tarkoittaa, että on itsehallinnollinen kunta – jää jotenkin piiloon.

Uosukaisen mielestä edelleen voi havaita merkkejä illuusiosta, että nuoria koskee lähinnä sivistys- ja nuorisotoimi eikä juuri muu.

– Pitää nähdä, että maankäyttökysymykset, kunnan talous ja talouden kautta oikeastaan kaikki kunnan asiat liittyvät lapsiin ja nuoriin.

– Vaatii ison muutoksen, että mielletään, mitkä asiat koskevat nuoria.

Uosukainen odottaa nuorisovaltuustojen lakisääteisyyden aiheuttavan jonkinlaisen shokin aluksi. Hän kuitenkin muistuttaa, että nuorten vaikuttamisen ja kuulemisen mallia on hiottava koko ajan. Yhtä oikeaa tapaa ei ole.

– Suomalaisen politiikan ja sen kehittämisen helmasynti on kenties se, että tehdään yksi malli ja ajatellaan että tämä on se meidän kunnan juttu ikuisesti.

– Näin ei voi olla, vaan pitää aina miettiä ja tehdä jotain uutta. Jonain vuonna se voi olla että nuorten edustajat menevät lautakuntiin, ja toisena vuonna se voi olla nuorisovaltuuston ja kunnanvaltuuston väliset futismatsit.

Vaikuttamisessa
isoja kuntakohtaisia eroja

Päivi Kurikka pitää mahdollisena, että erityisesti pienissä kunnissa voi olla vaikea saada riittävästi nuoria innostumaan nuorisovaltuustoista.

Yksi nuorisovaltuustoa vailla oleva kunta on reilun tuhannen asukkaan Savukoski itäisessä Lapissa. Kunta on budjetoinut 2 000 euroa nuorisovaltuustotoiminnan käynnistämiseen.

Kunnanjohtaja Antti Mulari pitää nuorten osallistamista järkevänä sitäkin silmällä pitäen, että lisää nuoria kaivataan myös politiikkaan.

Nuorisovaltuustoissa poliittiset linjat tosin pyritään pitämään sivussa, vaikka moni kuuluukin puolueeseen. Toiminnan ytimessä on nuorten asia.

– Uskon, että jos nuoret pääsevät tietyssä herkkyysvaiheessa määräämään asioistaan, kynnys lähteä politiikkaan myöhemmin on pienempi. Se herättelee ja kasvattaa aktiivisuuteen, Mulari sanoo.

Kun tullaan Suomen karttaa alemmas Ouluun, huomataan kuitenkin, että edes suuressa kaupungissa nuorten aktivoituminen ei ole itsestään selvää.

Jo toista vuotta peräkkäin Oulun kaupungin nuorten edustajistoon (ONE) ei löytynyt riittävästi vaaliehdokkaita, vaan vaikuttajaelimeen pääsi käytännössä ilmoittautumalla.

ONEn tehtäviin kuuluu muun muassa päättäjien kanssa tehtävä yhteistyö, erilaiset lausunnot ja kannanotot nuoriin liittyvissä asioissa sekä yhteistyö alueen osallisuusryhmien kanssa.

Aika monet ottavat asioiden valmisteluvaiheessa nuorisovaltuustoon yhteyttä, mutta kuinka moni Oulun nuorista tietää, että tällainen mahdollisuus on, Oulun kaupungin osallisuusvalmentaja Maria Orrenmaa pohtii.

kouvola_nuva_fb
Seitsemän vuotta toimineella Kouvolan nuorisovaltuustolla on läsnäolo- ja puheoikeudella varustetut kaksi edustajaa kaupunginvaltuustossa sekä samanlaisin oikeuksin edustajat lautakunnissa

Erilaiset tavat
toiminnan edellytys

Maria Orrenmaan mukaan uusi ONE saa miettiä, mikä muu tapa kuin vaali olisi sopiva Oulun nuorten houkuttelemiseksi edustajistoon. Tavallaan kyse on Uosukaisen peräänkuuluttamasta uuden tekemisen tavan hakemisesta.

Kouvolassa menestyksekkäästi jo seitsemän vuotta nuoria vetänyt nuorisovaltuustotoiminta perustuu juuri tähän.

– Nuoret haluavat vaikuttaa erilaisilla tavoilla, sanoo Kouvolan nuorisovaltuuston vastaava ohjaaja Justiina Lampila.

– Jotkut kokevat tosi tärkeäksi päästä tekemään tapahtumia. Jotkut haluavat ennemmin tehdä lausuntoja ja kommentoida asioita. Kun toiminta on nuorista lähtöisin ja he saavat tehdä asioita jotka kokevat tärkeäksi ja sillä tavalla jolla haluavat, he innostuvat.

Uosukainen on samoilla linjoilla. Ei pidä kauhistella, kun joku asia ei kiinnosta kaikkia kunnan nuoria.

– Ei tietenkään, kun nuoret eivät ole joku yksi harmaa massa!

– Kuntademokratian kysymykset eivät mielestäni ole asioita, joita vain paukutetaan ihmisten päähän yhteiskuntaopin tunnilla. Ne syntyvät käytännön tekemisestä: lähdet tekemään talkootyötä tai vastaavaa, kiinnityt yhteisöön, asioille tulee merkitys. Tekemällä oppiminen ja tekemällä löytäminen kuuluu olennaisesti kuntakysymyksiin.

Kouvolan nuvan puheenjohtaja Camilla Relander painottaa Kouvolan kaupungin roolia  nuorille mielekkään toiminnan mahdollistamisessa.

– Kaupunki antaa tietyn määrän rahaa, jolla olemme järjestäneet esimerkiksi vaalipaneelin ja sosiaalisen median tapahtuman viime elokuussa. Budjetti mahdollistaa, että nuorille on tekemistä ja nuorisovaltuusto pääsee tekemään nuorten hyväksi juttuja.

Pelissä demokraattisen
järjestelmän tulevaisuus

Uosukainen vakuuttaa, että yksikään nuorisovaltuustolainen ei odota, että kaikki kuntapäättäjät ovat uuden lain seurauksena yhtäkkiä samaa mieltä kuin nuorisovaltuusto.

Kyse on ennen kaikkea nuorten tasavertaisesta kohtaamisesta ja moniäänisyydestä.

– Tuodaan erilaisia nuorten vaihtoehtoja keskusteluun. Se on taitolaji.

Uosukainen pitää ongelmana sitä, että nykyään nuorten vaikuttamismahdollisuudet ovat pirstaloituneet. Tavat eivät kommunikoi, tieto ei kohtaa.

– Se on iso kysymys vaikuttavuuden kannalta ja toisaalta vallankäytön kannalta. Useimmiten yksittäiset viranhaltijat tai aikuiset kuitenkin käyttävät valtaa ja koostavat nuorten kuulemiset. Entä jos se olisikin nuorisovaltuusto, joka järjestäisi osallistuvan budjetoinnin tai tekisi kuulemistyöpajan, jonka tuloksia nuoret itse työstävät eteenpäin, seuraavat ja arvioivat?

Hän haluaisi eroon ajatuksesta, että kuntalaisten osallistamista ja nuorten osallistumista miettii hallintojohtaja työhuoneessaan. Vastaus parhaisiin tapoihin löytyy kysymällä nuorisovaltuustolta, Uosukainen sanoo.

Tämä liittyy hänen mielestään tulevaisuuden kunnan rooliin yhteistyötekijänä ja alustana. Osallisuus tulee vain korostumaan koko ajan.

– Pitäisi nähdä myös kuntapäättäjien roolin muutos. Esimerkiksi kokemusasiantuntijuus nuorten palveluista on vain nuorilla. Kaikki tieto ei asu vain kuntapäättäjien sisällä tai valtuustossa. Tarvitaan nöyryyttä kysyä ja osallistaa, jotta saadaan ensikäden tietoa asioista.

Nuorisovaltuustojen lakisääteinen huomioiminen lisännee virkamiesten valmistelutyötä ja vaatii luottamushenkilöiltä uutta otetta toimeensa. Sen sijaan, että ajateltaisiin tätä kuitenkin vain yhtenä uutena kunnan tehtävänä, sitä pitäisi Kimi Uosukaisen mielestä ajatella demokratiaoikeuksien vahvistamisena.

– Kyse on pitkässä juoksussa demokraattisen järjestelmän tulevaisuudesta: jos saadaan nuoret mukaan ja toimimaan siellä ja näkemään hyödyt joita siitä tulee, kyllähän se tulevaisuudessa tuottaa jotain mitä ei nyt voida edes nähdä.

FAKTA: Laki velvoittaa kuulemaan

Kuntalain 26 §: Nuorisovaltuustolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä kunnan asukkaiden hyvinvointiin, terveyteen, opiskeluun, elinympäristöön, asumiseen tai liikkumiseen sekä muissakin asioissa, joiden nuorisovaltuusto arvioi olevan lasten ja nuorten kannalta merkittäviä. Nuorisovaltuusto tulee ottaa mukaan lasten ja nuorten kuulemisen kehittämiseen kunnassa.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 13/2016