Sote 18.4.2017 - 10:29
Facebook (16)Twitter (22)

Kainuussa soten särmiä on hiottu 12 vuotta – ”Ennaltaehkäisyä ei saa unohtaa”

Kainuussa sote-luottamus on löytynyt vuosien hiomisen jälkeen. Alussa kaikki näytti kaaokselta, sanoo Raili Myllylä. (Kuva: Miska Puumala)

Kainuussa sote-luottamus on löytynyt vuosien hiomisen jälkeen. Alussa kaikki näytti kaaokselta, sanoo Raili Myllylä. (Kuva: Miska Puumala)

Kainuun soten hallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä kantaa huolta väliinputoajista.

 

Ennaltaehkäisy on aina halvempaa kuin kriisien hoitaminen, oli sitten kyse perheistä, nuorista, työttömistä tai päihdeongelmaisista. Kainuun sote-kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Raili Myllylä, vas., pelkää, että sote- ja maakuntauudistuksessa hukataan punainen lanka ennaltaehkäisevän työn osalta.

– Mikä motivaatio kunnilla on jatkossa tehdä ennalta ehkäisevää työtä, kun sote-kustannukset maksaa valtio, Myllylä kysyy.

Sijaisvanhempanakin toiminutta Raili Myllylää koskettaa erityisesti lasten kohtalo. Lasten hädällä on monta kertaa myös äärettömän kallis hintalappu.

– Ennaltaehkäisylle on erittäin suuri tarve. Lasten sijoitukset ovat todella kalliita, joten ennalta ehkäisyyn ja perheiden auttamiseen kannattaa panostaa. Väärin tehty sijoitus voi olla kunnalle ja sijoitetulle todella kallis. Suotta ei puhuta miljoonan euron ratkaisusta.

Eikä ehkäisevän työn merkitys ole suuri pelkästään lastensuojelussa ja perhetyössä.

– On paljon asioita, joissa voi ennalta ehkäisyllä oikeasti säästää – esimerkiksi päihdehuolossa ja työttömyyden hoidossa. Pitää selvittää, miten päästään eläkkeelle, jos ihminen on oikeasti eläkekunnossa. Ne ovat ihmisille hyviä ratkaisuja ja yhteiskuntakin säästää, Raili Myllylä pohtii.

Tulevaisuus huolettaa

Työn alla oleva sote- ja maakuntauudistus huolettaa kokenutta kuntapäättäjää.

Valtakunnan tason päättäjät puhuvat kolmen miljardin euron säästöistä. Kainuun hallintokokeilua vuosina 2005−2012 seurannut ja vuodesta 2013 Kainuun sote -maakuntakuntayhtymää johtanut Myllylä tietää, ettei sellaista taikasauvaa ole, jota heilauttamalla kaikki alkaisi pyöriä sutjakasti.

– Kainuun hallintokokeilua seurasin alussa Kajaanin kaupunginhallituksen ensimmäisen varapuheenjohtajan roolissa. Ensimmäinen kausi kaupunginhallituksen pöydän äärestä katsottuna oli yhtä kaaosta. Kaikki vetivät päätöksissä kotiinpäin.

Nyt kainuulaisten omaa sotea on pyöritetty yhteisvoimin kahdentoista vuoden ajan. Tuossa ajassa särmät ovat hioutuneet ja luottamus syventynyt.

– Päättäjinä ei ole enää kuntien ihmisiä, vaan nyt ollaan koko Kainuun asialla. En muista tilannetta, että hallituksen kokouksessa joku olisi asettanut vastakkain eri kuntien palveluita asioista päätettäessä.

– Päätöksenteon parantuminen on myös persoonakysymys. Meillä on hallituksen pöydän ääressä ihmisiä, jotka haluavat tehdä parhaansa sote-asioiden kehittämisessä, Raili Myllylä pohtii.

Liian suuri pala

Hallituksen tarjoaman uuden mallin sijaan Myllylä olisi ottanut sote-uudistuksen valmistelun pohjaksi Kainuun ja Eksoten jo vuosia pyörittämät toimintamallit. Valinnanvapaus, yhtiöittäminen, uudet rakenteet ja maakuntauudistuksen samanaikainen toteuttaminen voivat olla liian suuri pala haukattavaksi.

– Sote-uudistukseen liittyy paljon avoimia kysymyksiä. Päällimmäinen huoli on siitä, miten käy nykyisten hyvin toimivien palvelujen. Jos joudutaan purkamaan hyvää yhteistyötä ja laittamaan asiat uusiksi, en tiedä, mikä siinä paranee. Valinnanvapauskaan ei takaa sitä, että voi kävellä suoraan erikoislääkärille. Integraatio on vaarassa hajota.

Myllylän mielestä olisi ollut järkevämpää tehdä jostain maakunnasta pilotti ja kokeilla asian sujumista.

– Nyt tähän on sotkettu myös maakuntauudistus. Kaikki uudistukset tulevat päällekkäin, ja yhtä aikaa yhtiöitetään toiminnat.

– Olisi vain jatkettu tätä tehtyä työtä. Vaikka toimintoja on uudistettu, niin meillä on yhä pienissäkin kunnissa palveluita.

Myllylä muistuttaa, että Kainuussa ostetaan jo nyt 80 miljoonalla eurolla palveluja yksityisiltä palveluntuottajilta ja yrittäjien kanssa on 3 000 sopimusta.

Hän ihmettelee tulevaisuuden ratkaisuja.

– Käydäänkö eri yksiköissä jatkuvasti yt-neuvotteluja, kun potilasmäärät elävät? Miten tämä toimii pitkällä tähtäimellä?

Löytyykö päätöksentekoon osaamista?

Eläkkeellä oleva Raili Myllylä lähti kuntavaaleihin tuttuun tapaan vasemmistoliiton ehdokkaana – ja pääsi läpi. Vaativa tehtävä Kainuun soten hallituksen puheenjohtajana saa konkarin pohtimaan, löytyykö tulevaisuudessa osaavia ihmisiä, jotka ovat valmiita uhraamaan vapaa-aikaansa yhteisten asioiden hoitamiseen.

– Tämä on yllättävän raskas pesti. Kokoukset kestävät koko päivän. Miten tulevaisuudessa löytyy ihmisiä enää näihin tehtäviin? Ei minulla olisi aikanaan työelämässä ollessa ollut mahdollisuutta hoitaa tällaista tehtävää. Ja me tarvitsemme kaikenikäisiä kainuulaisia nuorista eläkeläisiin asti.

Kainuulaisten suorat palautteetkin on otettava vastaan. Sitä tulee niin sähköpostilla kuin suoranakin palautteena kaupungilla liikkuessa.

– Kajaanissa Kauppakatu on hyvä paikka testata palvelujen toimivuutta. Nykyään Kainuun sote saa jo aika paljon kiitosta. Tosin sama palvelu voi toisesta ihmisestä tuntua parannukselta ja toisesta palvelujen heikentämiseltä.

Maakuntayhtymän järjestämillä kuntakierroksilla on käynyt ilmi, että kunnissa toimivat kunnanvaltuutetut ovat osin vieraantuneet sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaperiaatteista.

– Se on yksi ongelma, että valtuutetut tuntevat sotea huonosti. Kuntakierroksilla tulee tunne, että Kainuun sote syö kuntien rahat. Ei tajuta sitä, että lähes kaikki tehtävät ovat lakisääteisiä, Raili Myllylä ihmettelee.

Artikkeli on julkaistu Kuntalehdessä 4/2017.