Sote 20.10.2016 - 15:00
(5)
Facebook (68)

Pattitilanne Uudenmaan sote- ja maakuntavalmistelussa – ”täysin levällään”

Maakuntaliittoon kohdistuu Uudenmaan kunnissa epäluottamus, joka on nostanut päätään sote-maakuntauudistuksen valmisteluyrityksissä, Minerva Krohn sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

Maakuntaliittoon kohdistuu Uudenmaan kunnissa epäluottamus, joka on nostanut päätään sote-maakuntauudistuksen valmisteluyrityksissä, Minerva Krohn sanoo. (Kuva: Ville Miettinen)

– Uudellamaalla sote- ja maakuntauudistuksen uudistus on täysin levällään eli nyt on pattitilanne. Monet kunnat eivät ole hyväksyneet sitä, että Uudenmaan liitolla on vastuu valmistelusta, sanoo THL:n perusterveydenhuollon ylilääkäri Minerva Krohn.

Krohn on vihreiden kaupunginvaltuutettu Helsingissä, mutta hän on myös Uudenmaan liiton hallituksen ja Kuntaliiton hallituksen jäsen.

Tuohtuneen Krohnin mukaan yksi merkki valmistelun vaikeuksista on se, että Uusimaa ei ole pystynyt palkkaamaan muiden maakuntien tapaan muutosjohtajaa.

– Muutosjohtajaa ei ole rekrytoitu eikä tunnu olevan edes tietoa siitä, mikä elin muutosjohtajan valitsee.

Uudenmaan maakuntahallitus on perustanut työryhmän valmistelemaan uudistuksen käynnistämistä, mutta kunnat hankaavat vastaan.

– Kuntien mielestä ryhmällä ei ole mandaattia, Krohn sanoo.

Pääkaupunkiseudun esityksen
hylkääminen hankaa

Tulehtunutta tilannetta pahentaa pääkaupunkiseudun kuntien sote-esityksen hylkääminen. Maan hallitus ilmoitti, että perustuslaki estää pääkaupunkiseudun erillisen sote-ratkaisun.

– Monilla kaupunginjohtajilla ja johtavilla poliitikoilla ei ole suurta intohimoa edistää uudistusta, tiivistää Krohn.

Pääkaupunkiseudulla ihmetellään, miksi hallitus ylipäätään pyysi pääkaupunkiseudulta esitystä, jos sillä ei ollut juurikaan merkitystä. Krohn itsekin kuuluu ihmettelijöihin.

– Pääkaupunkiseutu ajettiin ansaan, hän sanoo.

Maakuntaliittoa kohtaan tunnetaan
perinteisesti epäluottamusta

Krohn tapasi juuri maakuntien johtajia perusterveydenhuollon edustajia. Krohnin mukaan tapaamisessa selvisi kuinka suuri ero Uudenmaan valmistelussa on muihin maakuntiin verrattuna.

– Muualla uudistusta on voitu valmistella jopa vuoden tai pidempäänkin, hän huomauttaa.

Koska väliaikainen hallinto ja valtaosa laeista pitäisi tulla voimaan jo ensi heinäkuun alussa, maakuntien oman valmistelun pitäisi olla valmista kesäkuun loppuun mennessä.

– Uudellamaalla jäisi valmisteluun hädin tuskin puoli vuotta.

Uudenmaan kuntien ”perinteinen epäluottamus” maakuntaliittoa kohtaa on noussut Krohnin mukaan vahvasti esille. Pääkaupunkiseudun asema on hyvin vahva niin Uudellamaalla kuin koko maassa.

– Uudenmaan isoilla kaupungeilla ja monilla kunnilla on edelleen suuri toive, että kunnat olisivat mukana valmistelussa. Kunnille on ollut suuri yllätys, että maakunnalla on nyt vahva rooli, Krohn sanoo.

Lait eivät tietysti ole vielä voimassa, ja joillakin on edelleen se toive, että koko hanke kaatuisi.

 

”Uudenmaan liitolle on nyt
pakko antaa vastuu”

 

Krohn itse on sitä mieltä, että Uudenmaan liitolle pitää nyt antaa vastuu valmistelusta.

– Sen on pakko olla Uudenmaan liitto. On aivan sama, onko uudistus hyvä tai huono, mutta valmistelun on nyt edistyttävä, hän sanoo.

Hän valittaa, että kiireen vuoksi Uudellamaalla tuskin ehditään ottaa kansalaisia mukaan keskusteluun. Kansalaiskuulemisia on ollut muualla Suomessa.

Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

  1. Sekä Suomen kaikkien keskussairaala-alueiden asukkaille että kuntien ja kuntien sisäisten taajamien asukkaille — yhdenvertainen sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus onnistuu kaikkein parhaiten — perustuslain pykälien ja momenttien mukaisten, perustuslakivaliokunnan vahvistamien, nykyisten verotusoikeudellisten, aidosti itsehallinnollisten lakisääteisten 20 sairaanhoitopiirin kansanvaltaisen vahvan demokratian peruskalliolle.

    Sekä perustuslaki että lyhyt laki:

    1 §: 20 vapaaehtoista ”Eksotea”.

  2. Fitch ja Standard & Poor´s luottoluokittajat ovat hetkessä tyytyväisiä, kun parlamenttipuolueiden riemulla perustama Eksote-kunta konsultoi valonnopeudella internetissä kaikkia nykyisiä lakisääteisiä, perustuslaillisia, verotusoikeudellisia sairaanhoitopiirikuntia perustamaan ratkiriemukkaasti perussopimuksella aidon verotusoikeudellisen, aidon asukkaitten kansanvaltaisen itsehallinnon. Köyhässä Suomessa yksi vaali riittää: kuntavaali. Vaalipäivänä sekä kuntavaali että eduskuntavaali.

    20 selkeää alueiden asukkaiden Eksote-kuntaa saavat edullista lainaa. Eläkkeet, omistukset ja investoinnit heti kunnossa. Ei julkiselle taloudelle haitallista kokoomuslaisten ja pörssiyhtiöiden osaoptimointia eikä muutakaan osaoptimointia eikä kilpavarustelua. Sairaaloista päättävät 20 Eksote-kunnan perustuslaillisesti itsehallinnolliset asukkaat.

  3. Kunnille aina ilkeä Keskustapuolue käänsi takkinsa ja selkänsä pienille ja keskisuurille kunnille.

    Puoluepoliittinen Kuntaliitto ei ole koskaan kannattanut verotusoikeudellista, itsehallinnollista pienten, keskisuurten ja suurten kuntien asukkaiden, kuntayhtymä-Eksoten, kansanvaltaista mallia.

    Keskustapuolueen retoriikassa, eli muunnetussa totuudessa Suomen kuntia ei pakoteta kuntaliitoksiin. Keskustapuolueen malli oli pitkään Eksote-malli. Valtiopäivillä 2011 vaalien jälkeen kokoomus haukkui keskustapuolueen kuntayhtymä-Eksoten valtakunnallista mallia himmeliksi.

    Eksote ei ole millään tavalla ongelmallinen muuta kuin tietyille henkilöille.

    Sipilän-Soinin Kepu-Persu-hallitus tekee 2015 vaalissa äänestäjiltä ja muilta puolueilta salattua, monitasoista, kavalaa politiikkaa, joka johtaa perustuslaillisesti itsehallinnollisten kuntien kannalta vaihtoehdottomaan pakkoliitokseen. Kuntia tullaan pakottamaan ”vapaaehtoisiin” pakkoliitoksiin hivuttamalla ja peukaloruuvia kiristämällä, kuten Jyrki Kataisen (kok.) hallitus teki monilla sote-vivutuksillaan. Tällä kertaa tämä kaikki professorien myötävaikutuksella.

    Poliittisesti riippumattomaksi sanotun Valtiontalouden tarkastusviraston VTV:n ex-pääjohtaja toimi ensin ”perustuslakiasiantuntijana” ts. ovelana lobbarina, ajamalla valtion rahoittamia aluehallintoja. Seuraava ”strateginen” siirto oli siirtyä Sipilän hallituksen sote-projektijohtajaksi.

    Sote-projektijohtaja luo valtavan hallintohimmelin palvelujen yksityistämiseksi:

    1) Ei onnistu 18 Eksote-kuntayhtymän mallilla.

    2) Yksityistäminen onnistuu vain ”tilapäisellä” valtion rahoituksella.

    Parlamentaarinen sote-komitea vaihdettiin sote-projektijohtajaan, joka on yksityistäjä Sipilän suorassa ohjauksessa tai itse asiassa päinvastoin. Sipilän ensimmäinen yksityistämissote kaatui kaksi kertaa perustuslakivaliokunnassa. Siksi tarvittiin uuteen yritykseen valtio rahoittajaksi.

    Miksi valtiosääntöasiantuntijat ovat hiljaa perunakellarissa? Suoralla vaalitavalla 18 alueella vivutetaan kuntia vapaaehtoisiin pakkoliitoksiin. Kallis hinta suorasta vaalitavasta Suomen perustuslaillisille kunnille, itsehallinnollisille asukkaille! Kepu kiertää maakunnissa lobbaamassa, kuten teki Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen kuntaministeri Henna Virkkunen (kok.).

    Sipilän-Soinin hallitus huijaa Suomen kuntia ja perustuslakivaliokuntaa sanomalla:

    Sosiaali- ja terveyspalvelujen verotusoikeus, alijäämien kattamisoikeus — järjestämisvalta; budjettivalta; itsehallinto, otetaan ”tilapäisesti” pois kuntapohjasta perustuslain kiertämiseksi.

    Milloin oikeusvaltio Suomessa perustuslakia on siirrytty toteuttamaan perustuslakiongelmia sisältävällä tavallisella lailla ”väliaikaisesti” lupaamalla perustuslaillinen vaihtoehto joskus 2030 luvulla — ehkä?

    Kommentteja?

  4. Soten yksityistämisen projektijohtaja, kuten yksityistämisen vastainen parlamentaarinen sote-komitea eivät ole Suomen perustuslaki.

    Maan hallitus ajaa perustuslakiin linjaa, jolla kunnilta voidaan ottaa kaikki lakisääteiset tehtävät valtiolle, ja kirstää kuntia peukaloruuvista pakkoliitoksiin, kun palvelut ja demokratia karkaavat kauas, vaikka asukkaat maksavat veroja; kuntien taajamien asukkaat eivät voi vaikuttaa äänestämällä omiin palveluihinsa.

    Valtion sotea ei voi perustella Suomen kuntien asukkaitten yhdenvertaisuudella, eikä kustannusten hillinnällä, eikä laadun paranemisella eikä terveyserojen pienenemisellä.

    Sen sijaan 20 Eksote-kunnan mallilla toteutuu kaikki strategiset asiat.

    Aamulehti verkossa 10.9.2016:

    Kuntien on turha pyydellä maksua omaisuudesta sote-uudistuksessa ”Veronmaksajan omaisuutta”

    [Kunnallisen itsehallinnon ja kunta–valtio-suhteen asiantuntijan] ”Kauko Heurun mielestä uudistus on paitsi suuri, myös uhkarohkea.

    Jo se, että kunnallishallinnolta otetaan sote-uudistuksessa lähes kaksi kolmasosaa sen alkuperäisistä tehtävistä, nirhaisee kunnallisen itsehallinnon perustuslaillista asemaa ja perustuslainsuojaa.”

    Perustuslakivaliokunnan tuomarit: Näyttää siltä, että 20 Eksote-kunnan malli nauttii perustuslain suojaa.

    _
    Suomen kuntien yhdenvertaisuus

    Valtio vastaa siitä, että Suomen kunnat suhteessa toisiinsa sekä 20 Eksote-kunnan sisällä olevat kunnat suhteessa toisiinsa, saavat perustuslain 6, 19 ja 121 pykälistä johdetun ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan rahoitusperiaatteen mukaiset sote-valtionosuudet.

    Nyt maan hallitus jakaa valtionosuudet 18 valtion aluehallinnolle ja pörssiyhtiöille. Näistä mikään taho ei kykene tekemään sote-valtionosuuksien perustuslain pykälien ja Euroopan neuvoston paikallisen itsehallinnon peruskirjan edellyttämää yhdenvertaisten palvelujen toteuttamiseen tarvittavaa valtionosuusjärjestelmää Suomen kunnille.

    Kuntien asukkaiden rahaa intressiryhmilleen rohmuavaa Kokoomusta — Sipilää — valvoo yliseriffi:

    Monin tavoin perustuslain vastainen valtion rahoittama sote on vihellettävä poikki — oikeuskansleri.

  5. Keskisuomalainen 8.11.2015:

    Sote voi törmätä perustuslakiin

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.