Talous 13.3.2017 - 13:04
Facebook (109)

Kuntaliitto vaatii kiky-leikkausten pienentämistä

Kunnissa tunnetaan huolta alueuudistuksen kustannuksisa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kunnissa tunnetaan huolta alueuudistuksen kustannuksisa. (Kuva: Ville Miettinen)

Kuntaliitto on huolissaan kuntatalouden kestävyydestä. Kunnilla on edelleen suuria investointitarpeita ja tehtäviä työllisyyden edistämiseksi.  Liitto vaatii lisää resursseja maakuntauudistuksen valmisteluun ja kiky-leikkausten pienentämistä.  

– Kuntatalouden kestävyydestä huolehtiminen on perusedellytys sille, että kunnat kykenevät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja vastaamaan vaatimuksiin investointitarpeista ja työllisyyden sekä kasvun edistämisestä, katsoo Kuntaliiton hallitus lausunnossaan, johon on koottu kuntakentän näkökulmia maan hallituksen tulevaan kehysriiheen.

Kuntasektori on saavuttamassa hallituksen sille asettaman rahoitusasematavoitteen, mutta kuntatalouden kestävyydestä on pidettävä jatkuvasti huolta.

Vuoden 2017 talousarviossa vähennettiin valtionosuuksia kilpailukykysopimuksen perusteella 372 miljoonaa euroa. Leikkaukset pohjautuivat julkisen sektorin lomarahaleikkauksen täysimääräiseen säästöarvioon ja vuosityöajanpidennyksen laskennalliseen säästöön.

Kuntaliitto huomauttaa, että vuosityöajan pidennyksen perustuvat laskennalliset säästöt eivät toteudu oletetusti, myöskään suunniteltua valtionosuuksien lisäleikkausta ei tule toteuttaa.

Maksuton varhaiskasvatus vaatisi miljardi-investoinnit

Liiton hallitus toistaa liiton vakiovaatimukset siitä, että lisätehtävistä on tässä vaiheessa pidättäydyttävä ja mahdolliset valtion toimista seuraavat veroperustemuutokset tai maksualennukset on kompensoitava kunnille täysimääräisesti.

– Esimerkiksi neljän tunnin maksuton varhaiskasvatus lisäisi henkilöstömenoja ja muita käyttökustannuksia kunnissa 330 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi päälle tulevat kasvaneen lapsimäärän edellyttämät noin miljardin euron investointikustannukset. Ilman kompensoivia toimia kuntien rahoitusasema siis heikkenisi huomattavasti tavoitellulta uralta.

Maakuntauudistuksen valmisteluun kunnon resurssit

Kuntaliitto edellyttää, että sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun sekä sen edellyttämiin ICT- ja muihin investointeihin tulee varata kehyksessä riittävät voimavarat.

– Maakuntien valmistelukustannuksia ei voi jättää kuntien vastuulle, Kuntaliitto painottaa.

Kunnissa ja maakuntien valmisteluelimissä asiasta on kannettu huolta ja riittämättömien resurssien on pelätty vaarantavat alueuudistuksen. Valtiontaholta on luvattu resursseja, mutta avokätistä tarjousta maakuntiin ei ole luvassa.

Korjausvelan hoitamiseksi oma ohjelma

Kuntaliitto kaipaa määräaikaista kuntien ja valtion korjausvelkaohjelmaa. Sitä kaivataan korjausvelan kasvun hillitsemiseksi, työllistävien investointien liikkeelle saamiseksi sekä asumisen ja yhdyskuntien kehittämisen kannalta välttämättömän infrastruktuurin turvaamiseksi.

Kuntaliito esittää selvitettäväksi rahoitusmallia, jossa kunnat ja valtio voisivat perustaa infrainvestointeeja varten yhteisiä infrayhtiöitä. Omistajaksi voisi tulevaisuudessa tulla myös maakunta.

Kuntien roolia ei voi korvata

Kuntaliitto varoittaa, että kuntien osaamista ja resursseja kasvun ja työllisyyden luomisessa ei varsinkaan pääkaupunkiseudulla voida korvata vain kasvattamalla markkinavetoisuutta.  Liitto haluaa, että kuntien edellytyksiä on päinvastoin vahvistettava sekä käynnistyvillä alueellisilla työllisyyskokeiluilla että valmisteltavana olevalla kasvupalvelu-uudistuksella.

Liitto vaatii, että samalla kehitetään uusia malleja passiivituen käyttämiseksi työttömien aktivoinnissa.

– Myös avustavien työtehtävien ja matalan kynnyksen työpaikkojen lisääminen on keskeistä. Kunnilla on hyvät edellytykset vastata tähän. Näillä keinoilla voidaan tukea myös maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä, Kuntaliiton hallitus katsoo.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa on Kuntaliiton hallitusksen mielestä tuettava myöntämällä lisäpaikkoja reformin tavoitteita vastaaviin pilottikoulutuksiin.

– Ne tulisi suunnata esimerkiksi alueille, joissa on pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, liiton hallitus esittää.