Talous 31.3.2017 - 14:36
Twitter (9)

Moni kunta teki hyvän tuloksen 2016 – haasteet silti yhä läsnä

Poikkeuksellisen moni pieni kunta laski tuloveroprosenttiaan tälle vuodelle.

Poikkeuksellisen moni pieni kunta laski tuloveroprosenttiaan tälle vuodelle.

Kuntien julkistamat viime vuoden tilinpäätöstiedot osoittavat, että useat kunnat ovat päässeet odottamaansa parempaan tulokseen.

Esimerkiksi Iin kunta teki kymmenennen peräkkäisen positiivisen tuloksen. Tulos oli 176 000 euroa ja ylijäämää kertyi 249 000 euroa. Ylijäämäiseen lopputulokseen vaikuttivat ensisijaisesti valtionosuuksien nousu ja oman toiminnan tehokkuus.

Iin erikoissairaanhoidon kulut nousivat 1,4 M euroa edellisestä vuodesta (+12 %) ja verotulokertymä pieneni – 1.3 % (31,2 M€). Kunnanjohtaja Ari Alatossavan mukaan tulosta voi pitää hyvänä, koska alkuperäinen talousarvioesitys oli 0,7 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Vaalan kunta teki kolmatta vuotta peräjälkeen positiivisen tuloksen. Merkittävä osa 741 000 euron ylijäämästä tilisiirtoineen tuli kaukolämpö- ja vesihuoltoliikelaitosten yhtiöittämisistä.

Kunnanjohtaja Tytti Määtän mukaan talouden taantuma, väestön ikärakenteen muutokset ja valtionosuuksien leikkaukset ovat edelleenkin läsnä ja jatkuvina haasteina. Vaalan erikoissairaanhoidon kulut kasvoivat vuoteen 2015 verrattuna 10,4 prosenttia

– Kasvu on todella suuri ja toista vuotta tällaisia kasvuprosentteja kunnan talous ei kestä jatkossa, Määttä toteaa.

Vaalan haasteena on myös vuosikatteen pitäminen hyvällä tasolla, jotta kunta voi suoriutua lainoistaan.

Urjalan kunta teki viime vuodelta 555 000 euroa ylijäämää. Alkuperäinen talousarvio oli noin 100 000 euroa ylijäämäinen. Kunnan edustajien mukaan hyvän tuloksen keskeinen syy on toimintakulujen maltillinen kehittyminen. Vaikka erikoissairaanhoidon kustannukset ylittyivät perusturvalautakunta pystyi muissa palveluissa talousarviota tehokkaampaan toimintaan ja alitti talousarvion 235 000 eurolla.

Ylöjärven kaupungin tilikausi toteutui 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäisenä, vaikka talousarvio oli tähdännyt nollatulokseen.

Hyvään tulokseen vaikuttivat muun muassa budjetoitua paremmin kertyneet toimintatuotot, menojen pysyminen kokonaisuudessaan budjetoidulla tasolla, erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauslaskulta välttyminen, budjetoitua vilkkaampi maanmyynti sekä kunnallisveron loppuvuoden kertaluonteiset tasauserät aiemmilta vuosilta.

Kontiolahden kunnan tulos vuonna 2016 oli 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen, vaikka vielä toisessa talousarviotarkistuksessa tulos oli ennakoitu noin 0,2 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi.

– Ennakoitua parempaan tulokseen vaikuttivat merkittävästi toimintakulujen alittuminen ja toimintatuottojen ylittyminen. Viime vuonna ei kuitenkaan tietoisesti säästetty mistään eikä palveluja supistettu, Kontiolahti tiedottaa.

Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion mukaan syyt monien odotettua parempien tulosten taustalla vaihtelevat kunnittain, mutta myös yhteiset samanaikaiset tekijät vaikuttavat.

Kunnat ovat tehneet sopeuttamistyötä ja hillinneet menoja jo pitkään pakon edessä: kustannuspaine on pysynyt kovana samalla kun tulopuoli on kehittynyt hitaasti. Jotkut hallituksen toimet, kuten tehtävien vähentäminen ja kuntien tulopohjan laajentaminen ovat myös vaikuttaneet.

– Pienessä kunnassa esimerkiksi onnistuminen palveluverkon karsimisessa tai vaikka raskaampien kustannuserien ennaltaehkäisy näkyy nopeastikin kunnan tuloslaskelmassa. Samoin jos pieni kunta saa muuttovoittoa niin tulopohja tyypillisesti paranee ja kunnan veropohja laajenee ilman että menot kasvavat, Punakallio taustoittaa.

Pienten kuntien hyvästä taloustilanteesta kertoo sekin, että niissä tehtiin tänä vuonna poikkeuksellisen paljon tuloveroprosenttien laskuja.

– Toisaalta esimerkiksi useamman henkilön sairastuminen vakavasti tai muutaman hyvätuloisen henkilön muutto toiselle paikkakunnalle voi jälleen heikentää nopeastikin pienen kunnan tilannetta.

Lue myös:

Minna Punakallio: Ei vieläkään jakovaran paikka