Kuntaliitto kohtaa tulevan vuoden uusien sääntöjen kera

Kuntaliitossa ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto joka normaalisti kokoontuu kahdesti vuodessa. Valtuuston syyskokous pidettiin puolitoista viikkoa sitten ja se jää historiaan päätöksellään hyväksyä yksimielisesti liitolle uudet säännöt.

Liiton valtuusto on perinteisesti valittu kuntavaaleja seuraavana vuotena liittokokouksessa Kuntapäivillä, mutta sääntömuutoksen jälkeen tämä prosessi jää historiaan. Kuntaliiton ylin päätöselin, valtuuskunta, valitaan tulevaisuudessa uudella tavalla vaalipiiripohjaisesti. Valtuuston hyväksymät säännöt ovat parhaillaan Patentti- ja rekisterihallituksen käsittelyssä. Voi tosin olla, että uudet säännöt eivät ole kauaa voimassa, koska tulevat itsehallintoalueet muokkaavat kuntakenttää. Sekin pitää ottaa huomioon tulevaisuuden Kuntaliittoa rakennettaessa.

Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin normaalin tapaan tulevan vuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Toimintasuunnitelmaan on kiteytetty ensi vuoden strategiset toimenpiteet, neljä teemakokonaisuutta, jotka ohjaavat ensi vuoden toimintaa. Tulevan vuoden teemakokonaisuuksia ovat Itsehallintoalueet, Tulevaisuuden kunta, Kokeilevat kunnat ja alueet ja Digitalisaatio. Kuntaliiton talousarvio ensi vuodelle on noin 26 miljoonan euron suuruinen, josta jäsenmaksuilla katetaan noin kaksi kolmannesta. Jäsenmaksu pysyy samana kuin tänä vuonna.

Valtuuston kokouksen yhteydessä pidettiin myös seminaari kahdesta eri aiheesta. Ensimmäiseksi valtuusto sai ajankohtaiskatsauksen itsehallintouudistuksen tilanteesta. Monia isoja kysymyksiä on avoinna ja valtuutetuilla olikin paljon kysymyksiä. Kaikkiin kysymyksiin kenelläkään ei ole vielä valmiita vastauksia, koska valmistelu on kesken. Asia on kuitenkin erittäin iso ja tärkeä. Siksi tiedonjanokin on huikea. Joka tapauksessa on selvää, että kuntakenttää uudistus myllää rajusti.

Toinen seminaarin aihe oli elinvoimaisten ja toimintakykyisten kuntien rakennuspuut. Asiaa alusti professori Arto Haveri. Kommenttipuheenvuorot pitivät Matti Pennanen Oulusta, Heidi Rämö Lempäälästä ja Eino Nissinen Karstulasta. Puheenvuoroissa oli monia hyviä ajatuksia tulevaisuuden kunnista, niiden elinvoimasta ja toimintakyvystä. Kuulosti siltä, että asiaa on pohdittu kunnissa. On siis lähdetty katsomaan tiukasti eteenpäin, eikä pelkästään odotella valtiovallan päätöksiä. Tällaista eteenpäin katsovaa asennetta me kaikki kaipaamme. Tulevaisuuden rakentaminen kannattaa aloittaa jo tänään.