Samalla kun juhlimme itsenäisyyttä, suomalainen kansanvalta elää murroksessa. Monet hokevat jälleen, että politiikka on palannut takaisin politiikkaan. Historian suurimmat lainsäädäntöuudistukset herättävät tunteita ja muutokset puoluekentällä ovat nostaneet keskusteluun arvot, demokratian ja identiteetin. Poliittinen peli on tullut paljaammaksi, ja sitä kautta politiikan ja poliitikkojen uskottavuutta koetellaan.

Tunteiden herääminen on hyvä asia. Välinpitämättömyys on demokratian suurimpia uhkia.

                             *                   *                    *

Poliittisia intohimoja synnyttävä maakuntauudistus ei sytytä tunteita kansan syvissä riveissä, koska siitä ei tiedetä riittävästi. Tällä hetkellä arvuutellaan, tuleeko puolen vuoden päästä maakuntavaaleja vai ei. Kun tämä lehti ilmestyy, olemme mahdollisesti viisaampia. On yhä epäselvää, mihin äänestäjät vaikuttaisivat ja mistä maakunnat lopulta tiukassa valtionohjauksessa päättäisivät. Kansalaiset eivät vielä vuosiin identifioidu poliittisessa järjestelmässä maakuntalaisiksi, kuten nyt kuntalaisiksi, suomalaisiksi tai jopa eurooppalaisiksi.

Maakuntalaisuus on monelle nostalgiaa. Maakuntalaulut, -tapahtumat ja yliopistojen osakunnat liittävät ihmiset väljästi tuttuun heimoon ja murrealueeseen. Pääkaupunkiseudun asukkaista suuri osa on muualta, ja heille uusmaalaisuus on aivan eri asia kuin vaikkapa paljasjalkaiselle porilaiselle, jolle satakuntalaisuus on luonteva osa kulttuurista identiteettiä. Monelle helsinkiläiselle ajatus siitä, että vaalien kautta pitäisi vaikuttaa maakuntatasolla oman elinpiirin asioihin tuntuu monimutkaiselta, koska jo kotikaupungin päätöksenteon mittakaava on valtava.

                             *                   *                    *

Useilla suomalaisilla on kaksi kotia. Kaupunkielämän vastapainoksi sadattuhannet suomalaiset vetäytyvät mökeillensä. Yli 60 kunnassa on enemmän mökkejä kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja, ja monessa kunnassa kesäasukkaat kaksinkertaistavat kunnan väkimäärän.

Mökkiläiset kaipaavat mökkikuntiinsa palveluita, ja mökkikunnat puolestaan hamuavat mökkiläisten verotuloja kiinteistöverojen lisäksi. Kaksoiskuntalaisuus on jälleen selvityksen alla ja herättää kysymyksiä. Miten erilaiset etuudet ja velvoitteet jakautuisivat kotikuntien kesken, pitäisikö mökkiläisillä olla mahdollisuus äänestää kahdessa eri kunnassa? Entä kahdessa eri maakunnassa?

                             *                   *                    *

Kansallista ja paikallista identiteettiämme vahvistetaan parhaillaan lukuisilla Suomi 100 -tapahtumilla. Tärkeä viesti on, että parhaat tapahtumat ja kokemukset ovat syntyneet asukkaiden aloitteesta, spontaanisti ja verkostomaisesti. Talkootyö on noussut rahoitusta merkittävämpään asemaan. Ihmiset haluavat osallistua, kun se on merkityksellistä ja helppoa. Juhlavuoden myötä monet kunnat ovat vahvistaneet omaa uniikkia identiteettiään, jota voi hyödyntää jatkossakin elinvoiman kehittämisessä monella tavalla.

                             *                   *                    *

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi ja yhteiskunnan tilanne ovat esillä myös Porissa ensi viikolla, kun SuomiAreena täyttää kaupungin kadut. Kuntalehti on menossa mukana, ja meidät löytää kansalaistorilta. Tervetuloa tapaamaan!

Marja Honkakorpi, päätoimittaja

Kirjoitus on Kuntalehden 8/2017 (ilm.6.7.) pääkirjoitus

Kuntalehti
kuntalehti@kuntalehti.fi
Jaa artikkeli
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Taitoa Saaga on raportointityökalu tiedolla johtamiseen

Ilmoitus