Kirjastotilat ovat keskeinen osa kirjastopalveluja. Kuva: Risto Rimppi, Helsingin kaupunki

Ihmiset tarvitsevat edelleen fyysisiä kirjastoja. Aluehallintoviraston tekemä Peruspalvelujen arviointi kuntien kirjastotiloista 2019 -selvitys paljastaa, että e-aineistot ja verkkopalvelut eivät ole poistaneet kirjastotilojen tarvetta.

E-kirjojen osuus kirjakokoelmasta on vielä pieni, vain alle prosentin. Kustannussyistä osa kirjastojen e-aineistoista on lisäksi asiakkaiden käytettävissä vain kirjastotiloissa.

Samaan aikaan kirjastopalvelujen merkitys korostuu yhä enemmän harrastustoiminnassa, työskentelyssä, oppimisessa ja kansalaistoiminnassa. Kirjastoilla on entistäkin merkittävämpi rooli, kun kansalaisia opastetaan digipalveluihin ja muihin uusiin asioihin ja taitoihin. Kirjaston asiakaskone saattaa myös olla asiakkaan ainoa mahdollisuus maksaa laskunsa ja hoitaa muu sähköinen asiointinsa digiyhteiskunnassa.

Viime vuonna yleisissä kirjastoissa kävi lähes 54 miljoonaa asiakasta. Kirjastoissa järjestettiin yli 90 000 tapahtumaa, joihin osallistui yli 1,5 miljoonaa henkilöä.

Koronakevään aikana kirjastotilojen tarve korostui, kun kirjastot sulkivat ovensa rajoitustoimien vuoksi. Aluehallintovirastot eivät yleensä saa kirjastojen asiakkailta yhteydenottoja. Tänä keväänä niitä on kuitenkin tullut, kertoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Kristiina Kontiainen. Ihmiset halusivat tietää, miten kirjastot voivat olla kiinni, ja kauan tilanne kestäisi.

 – Ihmiset kaipasivat turvallista julkista tilaa, jonne voi tulla vapaasti ilman rahaa olemaan muiden joukossa ilman tekemisen pakkoa.

Kirjastotilalta vaaditaan muunneltavuutta

Kirjastotilat toimivat ja riittävät hyvin perinteisissä kirjastopalveluissa. Yleisellä kirjastolla on oltava tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. Keskimäärin kunnat pystyvät täyttämään nämä vaatimukset.

Uuden kirjastolain mukaan kirjaston pitää kuitenkin myös tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua, kuten uudistettu kirjastolaki edellyttää. Noin viidesosa kunnista ei pysty tähän.

Kontiaisen mukaan kirjastojen henkilökunta tuntee hyvin kirjastolain sisällön. Kaikkia kirjastotiloja ei kuitenkaan ole suunniteltu niin, että niistä löytyisi tarvittavia tiloja. Infrastruktuuria ei myöskään aina ole suunniteltu vastaavaan nykyajan tarpeita, vaan esimerkiksi pistorasioita puuttuu.

– Välillä tilaa ei mielletä osaksi palvelua, vaan ajatellaan, että tila on vain tila. Kirjastotilat ovat kuitenkin keskeinen osa kirjastopalveluja.

Koska kirjastojen on taivuttava moneen, olisi tilojenkin oltava monipuoliset. Apuna voisi toimia tilan muunneltavuus, kuten pyörät kirjahyllyjen alla.

Yhteistilat kunnille mahdollisuus

Kirjastotilastotilojen tehokas hyödyntäminen on yhä keskeisempää, sillä tilat vievät vuosi vuodelta suuremman siivun kirjastojen määrärahoista. Tämä johtuu muun muassa vuokrien kallistumisesta. Seurauksena on aineistohankintoihin käytössä olevan rahan vähentyminen.

Tehokasta tilan käyttöä parantavat muunneltavien tilojen lisäksi omatoimikirjastot. Jo joka toisessa kunnassa kirjasto on auki myös omatoimisesti.  Yli kolmasosa kirjastojen kokonaisaukiolosta on omatoimista. Omatoimisuus ei ole vähentänyt henkilökunnan tarvetta, sillä uudistettu kirjastolaki on muuttanut myös henkilökunnan tehtäviä.

Yhä useammin kirjastoilla on myös yhteiskäyttötiloja esimerkiksi koulujen, nuorisotilojen ja palvelutalojen kanssa. Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa kirjastotilojen yhteyteen on sijoitettu paljon kunnanpalveluja, kuten neuvoloita.

– Yhteistilat ovat kunnissa mahdollisuus oikeaan säästöön ja yhteisen henkilökunnan palkkaamiseen. Niihin liittyy kuitenkin myös sudenkuoppia; aina kirjaston omat erityistarpeet eivät tule tilassa esiin, Kontiainen sanoo.

Ongelmia esiintyy tilanteissa, joissa kirjaston henkilöstöä, tai edes johtajaa, ei ole otettu mukaan tilojen suunnitteluun.

– Ei voida vain tulla ja tarjota valmista tilaa, vaan kaikkien on oltava tasavertaisesti suunnittelemassa sitä.

Lue lisää:

Hallituksen linjaus yllätti kirjastot – hetki pitää vielä odottaa

Kirjastot rikkoivat kävijäennätyksiä Helsingistä Ouluun

Kausikorttibuumi leviää – urheiluseurojen lisäksi kulttuuritoimijat innostuivat yhteistyöhön kirjastojen kanssa

Suomessa puoli miljoonaa digitaidotonta, kirjastot näkevät itsellään tehtävän

Avatar
Matilda Jokinen
matilda.jokinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*