Oppivelvollisuusiän nostolla monta hintalappua
Useat eri tahot ovat
määritelleet oikeaa hintalappua oppivelvollisuusiän nostolle. Kuntaliiton alkukesältä
peräisin oleva laskelma päätyi 55,9 miljoonaan euroon, kun opetusministeriön
laskelmissa vakuutetaan 15 miljoonan riittävän.
Valtiotalouden tarkastusviraston raportti kustannuksista on
valmistumassa lähiviikkojen aikana. Viime viikolla VATT arvioi
kustannushaarukaksi 15–29 miljoonaa euroa.
– Erot johtuvat erilaisista oletuksista laskelmissa. Siellä
on eroja oppimateriaaleissa, erityisopetuksen tarpeessa ja oppilaan ohjauksen
tarpeessa, VATT:n tutkimusjohtaja Antti Moisio toteaa.
Ainoastaan
koulumatkatukiin liittyvästä 1,6 miljoonasta eurosta ollaan ministeriön ja Kuntaliiton laskelmissa samaa
mieltä. Myös siitä on yksimielisyys,
että oppimateriaalit muodostavat suurimman kustannuserän oppivelvollisuusikää
nostettaessa. Summat sitten jo poikkeavat suuresti toisistaan.
Noin 60.000 nuoren
oppimateriaalin hinnaksi Kuntaliitto arvioi 550 euroa oppilasta kohden, jolloin
kokonaiskustannukset olisivat 33 miljoonaa euroa. Hallituksen laskelmissa
hintalapuksi on saatu 11,82 miljoonaa euroa. Oppimateriaalin kierrätyksen ja
digitaalisen materiaalin arvioidaan pudottavan kustannuksia ministeriöiden
laskelmissa.
Tukitoimet maksavat
Erityisopetuksen
hinnaksi Kuntaliitosta on arvioitu 5,5 miljoonaa euroa. Koulupudokkaiden eli
ilman peruskoulun päästötodistusta jääneiden nuorten on laskettu tarvitsevan lisärahaa
3,6 miljoonaa euroa. Ministeriö on katsonut, ettei näistä erityistä tukea
tarvitsevista nuorista aiheudu mitään ylimääräisiä kustannuksia.
Suuri näkemysero
vallitsee myös nuorten opiskelijoiden opintojen nivelvaiheen yhteensovittamisessa.
Ministeriö arvioi oppilaan ohjauksen ja muun tuen aiheuttavan kustannuksia noin
700.000 euron edestä, kun Kuntaliitossa on päädytty 200 työvuoteen ja yli 10
miljoonaan euroon.
Majoituskuluihin
ministeriön laskelmissa ei ole varattu lainkaan lisärahaa. Etenkin monet
ammattikoululaiset asuvat opiskelupaikkakunnillaan ja yhä enenevässä määrin
myös lukiolaiset muuttavat mieluisan oppilaitoksen perässä muualle. Kuntaliitto
on laskenut majoituksen järjestämisen nuorille maksavan kuntien kustannuksella kaksi
miljoonaa euroa.
Kaikki maksaa
Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos vastaa Kajaanin
lukion ja Kainuun Ammattiopiston toiminnasta.
Kun peukalon alla on oppilasmäärältään yksi Suomen suurimmista lukioista
sekä Kainuun ja Kuusamon ammatillinen koulutus, niin perspektiivi arvioida
oppivelvollisuusiän noston kustannusvaikutuksia on kohtuullisen hyvä.
– Oleellista on se, mitä oppivelvollisuudella tässä
tapauksessa tarkoitetaan. Jos samat palvelut pitää järjestää jokaiselle Hossan
perukassa asuvalle nuorelle toisen asteen opiskelijalle kuin
peruskoululaisille, niin kalliiksi se tulee. Minun arvion mukaan Kainuussa tämä
tulee maksamaan vähintään noin puoli miljoonaa, koulutusliikelaitoksen johtaja
Anssi Tuominen arvioi.
Etenkin syrjäseuduilla koulutuksen järjestämisen
kustannukset poikkeavat yleisestä tasosta. Asuminen ja kulkeminen vieraalla
paikkakunnalla ovat kallista ja jatkossa kuntien kontolla.
– Tässä valmistelussa on paljon asioita, jotka eivät millään
tavalla ole olleet keskusteluissa mukana. On kinasteltu vain miljoonista, mutta
samaan aikaan sisältö on unohdettu. Nuorten
ongelmana on opintojen keskeyttäminen. Pystytäänkö tämän avulla siihen
puuttumaan, kysyy Tuominen.
– Tänä syksynä loppui käytännössä kokonaan keskustelu siitä,
kuinka peruskoulun päättävät nuoret jäävät ilman opiskelupaikkaa. Kun peruskoulusta
tulevilla oli etuoikeus opiskelupaikkaan, niin lähes kaikki pääsivät
opiskelemaan, Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitoksen johtaja Anssi Tuominen
painottaa.
