Pakkoliitospykälää ei viedä eduskuntaan
p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:”Times New Roman”;}
@page Section1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
div.Section1
{page:Section1;}
Hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat päättäneet, että niin sanottua pakkoliitospykälää ei viedäkään eduskuntaan.
Pykälän oli tarkoitus täydentää kuntarakennelakia niin, että valtioneuvoston toimivalta kaupunkiseutujen kuntaliitoksissa olisi laajentunut.
Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkusen, kok., mukaan maaliskuussa
päättynyt lausuntokierros lakiesityksestä osoitti mielipiteiden jakautuvan
voimakkaasti. Lisäksi niin sanottu sote-sopu muutti tilannetta oleellisesti.
– Eduskuntapuolueiden kesken tehty sote-ratkaisu muuttaa
kuntien tilannetta suuresti. Myöskään esityksen perustuslainmukaisuudesta ei
saatu lausuntokierroksella täyttä varmuutta, vaan se olisi vaatinut uutta
perustuslaillista tulkintaa. Näin ollen en vie kuntarakennelain täydennystä
eduskuntakäsittelyyn, liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen sanoo.
Päätös ei vaikuta
meneillään oleviin selvityksiin
Asiasta sovittiin perjantaina hallituspuolueiden
puheenjohtajien kanssa. Nyt meneillään oleviin liitosselvityksiin asia ei
vaikuta, sillä valmisteltua lakia ei ollut tarkoitus käyttää tällä
hallituskaudella.
– Hallitus on edelleen vahvasti sitoutunut kuntauudistuksen
tarpeeseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisu ei poista tarvetta vahvistaa
kuntarakennetta, sillä jatkossakin kunnilla on rahoitusvastuu sote-palveluista
ja iso vastuu monien muiden palveluiden järjestämisestä, Virkkunen sanoo.
Kaupunkiseutujen ongelmat liittyvät erityisesti maankäyttöön,
asumiseen ja liikenteen yhteensovittamiseen sekä taloudelliseen eriytymiseen.
Näitä ongelmia ratkotaan parhaillaan kuntaliitosselvityksissä eri puolilla
maata.
– Hallituksen tavoitteena on, että mahdollisimman moni
kuntaliitosselvitys johtaisi kuntaliitoksiin vuoden 2017 alusta. Suomi
tarvitsee tulevaisuuden kannalta vahvemmat ja elinvoimaisemmat kaupunkiseudut,
Virkkunen sanoo.
Valtioneuvoston toimivallan laajentamiselle
tukea
keskuskaupungeilta
Lausuntokierroksella keskuskaupungit Oulun kaupunkia lukuun
ottamatta kannattivat valtioneuvoston toimivallan laajentamista.
Keskuskaupungeissa toimivallan laajennus sai sekä vahvaa
kannatusta että varovaisempaa hyväksyntää. Sen sijaan kehyskunnat muutamaa
lukuun ottamatta vastustivat esitystä.
Myönteisesti suhtautuneet antoivat esitykselle kiitosta
siitä, että kaupunkiseutujen maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen sekä
taloudelliseen eriytymiseen liittyvät haasteet on tuotu hyvin esille. He
kuitenkin korostivat vastauksissaan vapaaehtoisen etenemisen ensisijaisuutta
ongelmien ratkaisemisessa.
Kielteisesti esitykseen suhtautuneet esittivät lakimuutoksen
olevan ristiriidassa muun muassa kunnallisen itsehallinnon ja kielellisten
oikeuksien toteutumisen kanssa. Osa kielteisesti suhtautuneista ei nähnyt
kaupunkiseuduilla esitettyjä ongelmia, kun taas osa katsoi, että ongelmat
voidaan ratkaista esimerkiksi tiiviimmällä yhteistyöllä.
Kaupunkiseutuperusteet
jakavat mielipiteitä
Esitykseen sisältyvät kaupunkiseutuperusteet kuvaavat
kaupunkiseudun maankäyttöön, asumiseen, liikenteen kehittämiseen sekä taloudelliseen
eriytymiseen liittyviä ongelmia.
Perusteet on johdettu kuntarakennelain
selvitysvelvollisuusperusteista sekä kuntajaon kehittämisen tavoitteista, joita
ovat muun muassa elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan
toimiva kuntarakenne.
Vastauksissa kaupunkiseutuperusteet nähtiin toisaalta
selkeinä, toimivina ja asioita monesta näkökulmasta huomioivina. Toisaalta
perusteita arvosteltiin mekaanisiksi, toisistaan liian riippuvaisiksi ja
huonosti kaupunkiseudun toiminnallisuutta kuvaaviksi.
Lausuntoa pyydettiin esitysluonnoksesta yleisesti sekä
erityisesti kaupunkiseutuperusteista, menettelystä, valtioneuvoston
päätösvallan rajoista sekä vaikutusarvioinnista. Lausuntoaika päättyi 31.
maaliskuuta, ja vastauksia saatiin yhteensä 96.
Kuva: Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia
