Palvelusetelit yleistyvät vähitellen
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä on ollut voimassa vajaat kolme vuotta. Kuntaliitto ja Sitra selvittivät tämän vuoden tammi-helmikuussa kuntien, kuntayhtymien ja kunnallisten liikelaitosten sekä sairaanhoitopiirien palvelusetelikäyttöä. Vastauksia saatiin 196 organisaatiosta.
Palveluseteliä ilmoitti käyttävänsä 109 organisaatiota, joista 93 on kuntia, 11 kuntayhtymiä tai liikelaitoksia sekä 5 sairaanhoitopiirejä. Kyselyyn vastanneiden lisäksi ainakin kymmenkunta kaupunkia käyttää palveluseteliä.
Suurimmat yksittäiset palvelusetelin käyttöalueet ovat kotipalvelu ja siihen liittyvät siivous-, kylvetys- ja vaatehuoltopalvelut. Varsin yleistä on myös järjestää palvelusetelillä omaishoitajan vapaan aikaisia palveluja.
Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua tai palveluasumista järjestää palvelusetelillä alle kymmenen kyselyyn vastanneista organisaatioista, ja lasten päivähoidossa kymmenen. Kotisairaanhoidossa palveluseteliä käyttää 29 kyselyyn vastannutta organisaatiota.
Erikoissairaanhoidon palvelusetelin voi saada hankkiakseen sovitulta tuottajalta esimerkiksi erikoislääkärin vastaanottokäynnin, leikkauksen tai magneettikuvauksen. Kuntoutuspalveluja hankitaan palvelusetelillä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa.
Kyselyyn vastanneista 196 organisaatiosta 106 ilmoitti suunnittelevansa palvelusetelin käyttöä tai käytön laajentamista. Käyttöä voitaisiin laajentaa muun muassa puhe- ja fysioterapiaan, psykologipalveluihin sekä mielenterveysasiakkaiden kotikuntoutukseen.
Suun terveydenhuollossa vasta kuusi kuntaorganisaatiota ilmoitti käyttävänsä palveluseteliä, mutta kymmenen ilmoitti suunnittelevansa asiaa. Kahdeksan vastaajaa suunnittelee palveluseteliä erikoissairaanhoidon palveluihin, joista mainittiin muun muassa sisätautien tähystystutkimukset ja glaukooman seuranta.
Hintakatto harvoilla käytössä
Palveluseteli on tulosidonnainen useimmiten tehostetussa palveluasumisessa ja kotihoidossa, joissakin kunnissa myös esimerkiksi päivähoidossa.
Palvelusetelillä ostettaville palveluille on asetettu hintakatto vain pienessä osassa kuntia. Vastauksissa korostettiin palvelujen kilpailutuksen yhteydessä sovittuja hintoja sekä hyvää yhteistyötä palveluntuottajien kanssa, mikä takaa hintojen kohtuullisuuden.
Palvelusetelijärjestelmää kehittäneen Sitran johtava asiantuntija Tuomo Melin korostaa, että valinnan vapaus kuuluu kaikille kansalaisille tuloista ja varallisuudesta riippumatta.
– Lainsäädäntö vaatii, että asiakkaalle maksuttomaksi määrätyissä palveluissa palvelusetelillä ei saa tulla omavastuuosuutta. Hintakatto on siis pakollinen, ja kunnan antaman palvelusetelin tulee kattaa koko palvelu, Melin muistuttaa.
(KL)
