EVA: Suomi yrittää kiertää EU:n valtiontukisäännöksiä soten valinnanvapaudessa
Kuva: Ville Miettinen
Eduskunnan sote-valiokunnan mietinnössä valinnanvapauslainsäädännöstä on mukana johdonmukainen yritys kiertää Euroopan unionin valtiontukisäännöksiä, todetaan Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn tänään julkaistussa arviossa Kilpailua kaksilla rattailla.
– Valiokunta pyrkii ensinnäkin esittämään, että Suomen valinnanvapausjärjestelmässä ei ole kyse valtiontukisääntelyn tarkoittamasta taloudellisesta toiminnasta. Toissijaisesti valiokunta varaa mahdollisuuden hyödyntää yleishyödyllisiä taloudellisia SGEI-palveluja koskevaa poikkeusta valtiontukisäännösten soveltamisesta, todetaan arviossa, jonka ovat kirjoittaneet asianajaja Asko Lindqvist, EVAn tutkimuspäällikö Ilkka Haavisto ja liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström.
Kirjoittajien mukaan lainsäätäjän tavoitteena näyttää olevan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen julkinen tuottaja voisi kilpailla eri säännöin kuin yksityinen tuottaja.
– On melko skitsofreenista, että lainsäätäjä haluaa samanaikaisesti saada kilpailullisen järjestelmän hyödyt ja vääristää tasapuolisen kilpailun toteutumisen julkisen tuottajan osalta, arviossa kirjoitetaan.
Keskustelu soten valinnanvapauden lainmukaisuudesta, sen luonteen kilpailullisuudesta tai ei-kilpailullisuudesta, muun muassa EU:n valtiontukisäännösten näkökulmasta on käynyt kiivaana siitä asti, kun korkein hallinto-oikeus kiinnitti sote-lausunnossaan runsas vuosi sitten huomiota liikelaitosten asemaan ja arvioi, että oikeudellinen varmuus hallituksen ajamalle järjestelmälle on mahdollista saada vain hakemalla niin sanottua EU-notifikaatiota, arviota siitä, onko järjestelmässä kyse valtiontukia vääristävästä kilpailusta.
EVAn arvion mukaan yksikään sote-valiokunnan mietinnössä listatuista perusteista, miksi hallituksen esittämä sote-valinnanvapaus ei ole oikeaa kilpailua, ei muuta sitä tosiasiaa, että suoran valinnan sote-palveluissa julkinen ja yksityinen palveluntuottaja kilpailevat valinnanvapausmallissa samoin periaattein määräytyvin korvauksin asiakkaista.
– Koska kilpailussa on mukana myös voittoa tavoittelevia tahoja, on mahdollista, että järjestelmä todetaan luonteeltaan taloudelliseksi myöhemmässä EU-oikeudellisessa arvioinnissa.
– Vanhaa sanontaa mukaillen: Jos se näyttää kilpailulta, toimii niin kuin kilpailu ja vaikuttaa kuin kilpailu, niin se on todennäköisesti kilpailua, kirjoittajat toteavat.
Valtiontukisäännösten sisältämä yleishyödyllisiä taloudellisia SGEI-palveluita (Services of General Economic Interest) koskeva poikkeus, jota sote-valiokunnan mietinnössä käytetään EVAn arvion mukaan varasuunnitelmana, on kuitenkin arvion kirjoittajien mukaan ”Troijan hevonen”, eivätkä sen kriteerit edes täyty.
– SGEI-määritelmä ja sen sallima valtiontukimahdollisuus on varattu oikeisiin markkinapuutetilanteisiin. Sitä ei ole tarkoitettu porsaanreiäksi, jonka avulla julkisille tuottajille voisi luoda ohitustien kilpailussa suhteessa yksityisiin toimijoihin. Suomessa ei ole puutetta sosiaali- ja terveysalan markkinatoimijoista, kirjoittajat muistuttavat.
Pyrkimykselle rajata kilpailua nostetaan arviossa yhdeksi mahdolliseksi syyksi se, että eduskunnassa istuu paljon kuntapäättäjiä, joilla on mielessä oman alueen etu.
– Mahdollisuus käyttää liikelaitoksia on julkiselle palvelutuottajalle mieleinen, koska se vähentää merkittävästi asiakkaan valinnanvapaudesta julkiselle tuottajalle aiheutuvaa kilpailupainetta ja tarvetta muuttaa mitään ylipäänsä. Erityisen tärkeää kansanedustaja-kunnanvaltuutetuille on luvata kuntien sote-työntekijöille jatkuvuutta, koska he ovat myös merkittävä äänestäjäryhmä. Kilpailusäädöksiä saatettaisiin siis kiertää, koska poliitikoilla on kannustin vääristää kilpailua tai – mikäli mahdollista – suojata ”omat” yksikkönsä siltä kokonaan, kirjoittajat toteavat.
EVAn mukaan maakunnat voisivat varmistaa toimivan kilpailun yhtiöittämällä sote-keskustoimintansa vapaaehtoisesti. Maakunnille olisi tarpeen antaa verotusoikeus, jotta palveluiden järjestäminen ja rahoitus olisivat samoissa käsissä, EVA katsoo.
Hallituksen aikataulusuunnitelman mukaan sote-keskusten ja suun terveydenhuollon valinnanvapauden olisi määrä tulla voimaan vuoden 2023 alussa.
Viime kevään sote-lakiekäsittelyssä perustuslakivaliokunta pyysi hallitukselta lisäselvitystä lakiesityksen suhteesta EU:n valtiontukisääntöihin. Aiemmin kesken lainvalmistelun valinnanvapauslakiluonnoksen perusteluja oli jouduttu muuttamaan EU-tuomiostuimen Slovakian kohdalla tekemän ratkaisun vuoksi.
Sote-valiokunnan mietintö on perustuslakivaliokunnan käsittelyssä, joka jatkuu joulutauon jälkeen ensi tiistaina. Joulukuussa perustuslakivaliokunnan kuultavana ollut Eurooppa-oikeuden professori Juha Raitio Helsingin yliopistosta arvioi, että sote-lakipaketti pitää edelleen hyväksyttää EU:ssa.
Raition mielestä sote- ja maakuntalakipaketissa on EU:n valtiontukisäännösten ja vakavaraisuusasetuksen näkökulmasta kaksi ongelmaa, joista toinen on maakunnille myönnettävä valtiontakaus ja toinen maakuntien liikelaitosten konkurssisuoja.
Aiheesta aiemmin:
Analyysi: Hallitus on hukannut aikaa kiirehtiessään ohi EU-notifikaation
Soten valtiontukia ratkotaan myös KHO:ssa
