EVAlta ankaraa kritiikkiä sotelle: sorsii yksityistä sektoria
Kuva: Seppo Haavisto
EVAn analyysin mukaan sote-uudistuksessa suositaan julkista sektoria monin tavoin..
Elinkeinoelämän valtuuskunnan uudessa analyysissa arvostellaan voimakkaasti sote-paketin valinnanvapauslakia, koska se analyysin mukaan vääristää kilpailua julkisen sektorin toimijoiden hyväksi. Osansa kritiikistä saa myös juuri hyväksytty tietosuojalaki, jossa yksityisiin yrityksiin kohdistuva sanktioriski vääristää analyysin mukaan kilpailua.
Uuden tietosuojalain mukaan julkiselle sektorille ei voi määrätä hallinnollista sakkoa, mutta yksityiselle voidaan.
Analyysin mukaan yksityisen sektorin toimijan pitää varautua toiminnassaan jopa 20 miljoonan euron tai maailmanlaajuisesta liikevaihdosta laskettavan neljän prosentin sakkoon.
Vain yhtiöittäminen ratkaisisi
EVAn raportin määrittelemistä ongelmista suuri osa liittyy siihen, että perustuslakivaliokunta ei pitänyt mahdollisena, että julkinen sektori yhtiöittäisi kaikki toimintansa, joilla se tuottaa sote-palveluja. Analyysissa todetaankin, että ainoa tapa varmistaa, että julkinen ja yksityinen palveluntuotanto olisivat samalla viivalla, olisi kilpailevan julkisen palvelutuotannon yhtiöittäminen.
Perustuslakivaliokunnan kanta taas perustuu siihen, että maakunnalla on vastuu siitä että palveluja joka tapauksessa on, eikä niiden tarjonta voi katketa konkurssiin.
Liikaa raportointia
EVAn analyysin otsikko on Soten sokeat pisteet ja alaotsikko: Näin julkinen sektori sorsii yksityisiä palveluntuottajia ja suosii omiaan. Sen ovat laatineet Ilkka Haavisto, Heini Larros ja Sami Metelinen.
Analyysi nostaa esiin kolme sote-markkinoiden kilpailuongelmaa: sote-palvelujen valvonta, tietosuojalaki sekä valinnanvapauslain raportointivelvoitteet.
Analyysin tekijöiden mukaan eduskunnan käsittelyssä oleva valinnanvapauslakiesitys asettaa yksityisille palveluntuottajille liikaa raportointivelvoitteita, jotka pahimmillaan paljastavat liikesalaisuuksia kilpailijoille.
Raportointivelvoitteita pidetään muutenkin ylimitoitettuna, jopa koomisena. Vaaditun raportoinnin katsotaan olevan kallista, työlästä ja sekavaa.
EVAn analyysin mukaan Ruotsin terveydenhuollon valinnanvapauden keskeinen ongelma on ollut se, että kunnat ovat eri tavoin tukeneet yrityksiään, jotka EVAn mukaan eivät muuten olisi pysyneet mukana kilpailussa.
Lupamenettely eriarvoistaa
Analyysissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että nykyisin lupamenettely saattaa julkiset ja yksityiset toimijat eri asemaan. Kun yksityiset toimijat tarvitsevat luvan mutta julkinen ei, vain yksityisen sektorin toimintaa voidaan verrata myönnettyyn lupaan. Julkisen sektorin toimijalla ei nykyisin ole vastaavaa lupajärjestelmää.
Tästä on raportin mukaan aiheutunut ongelmia erityisesti vanhuspalveluissa. Siinä viitataan Valviran 2010 toteuttamaan kyselyyn. Sen mukaan yksityisten toimijoiden laitokset täyttivät Valviran kriteerit paremmin kuin julkiset arvioitaessa henkilöstömitoitusta, henkilöstön kelpoisuutta ja ateriavälejä.
Eduskunnan käsittelyssä oleva tuottajalaki kuitenkin muuttaisi erot valvonnassa, kun kaikille toimijoille tulisi samanlaiset lupaehdot. Analyysissa vaaditaan, että vaikka sote-paketti muuten kaatuisi, tämä osa pitäisi joka tapauksessa hyväksyä.
Subventoinnille ei riittäviä esteitä
Analyysin mukaan Suomen valinnanvapauslakiesitys ei takaa riittäviä keinoja siihen, että maakunnat eivät voisi subventoida liikelaitoksiaan.
Tekijät kiinnittävät huomiota siihen, että julkisella toimijalla ei ole konkurssiuhkaa eikä verovelvollisuutta ja se saa markkinoilta halvempaa rahoitusta.
EVAn analyysissä viitataan osin samoihin argumentteihin, joiden perusteella sote-paketti tai ainakin valinnanvapauslaki on vaadittu alistettavaksi EU:n komission tarkastettavaksi, koska se joidenkin arvioiden mukaan saattaa olla ristiriidassa EU:n kilpailusäädösten kanssa.
Myös perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että hallitus varmistaa, pitääkö esitys saattaa komission tarkastettavaksi.
Perustuslakivaliokuntaa arvioi myös tätä ottaessaan kantaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöluonnokseen.
Lähipalveluilla kevennetään hiilikuormaa.
Kuntien sosiaali-ja terveyspalveluiden ulkoistaminen on kauhistelun aiheena jatkuvasti, viimeksi sitä pelkäsi Itä-Suomen yliopiston hyvinvointioikeuden ja lainsäädäntötutkimuksen professori Eeva Nykänen (KSML 22.11). Professori pelkää, että jos eduskunta ei hyväksy sote-uudistusta, niin kunnat alkavat tehdä holtittomasti ulkoistuksia. Pelko ja huoli lienee aiheeton, kun seuraa tehtyjä ulkoistuksia.
Sote- yhteisyrityksiä on tehty jo useiden vuosien ajan, esimerkiksi Jämsässä lähipalvelut ja työpaikat säily perustamalla yhteisyritys asiantuntija yrityksen kanssa. Naapurikunnassa Pirkanmaan Sairaanhoitopiiri remontoi sairaalan ja jätti sen sitten tyhjäksi, se oli uhka myös Jämsässä.
Kaupungin asiantuntijat arvioivat vuosittain oman ”sote”-sopimuksen toteutumista, eikä laatureklamaatioita ole tarvittu. Kuntalaiset ovat tyytyväisiä, kun hiilijalanjälkeä ei tarvitse kasvattaa kulkemalla Jyväskylään tai Tampereelle. Onko meille jäänyt autonomian ajalta harakäsitys, että iso ja julkinen vain hallitsee asiat, kun ministeriökin ajoittain uhkailee. Nyt kun CO2 kuormitus pitää saada hallintaan olisi hyvä saada myös Ympäristöministeriön lausunto lähipalvelujen vaikutuksesta ilmastotavoitteisiin.
Esko Järvenpää valtuutettu (PS) Jämsä.