Yhdyskuntasuunnittelulla, kuten pyöräteillä ja niistä huolehtimisella voidaan osaltaan ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja, Suome Tule muistuttaa. Kuva Helsingin Polkupyöräilijöiden pyörämarssilta. (Kuva: Ville Miettinen

Vaikka tuki- ja liikuntaelinsairaudet (tule-sairaudet) aiheuttavat vuosittain miljoonia sairauspäiviä, kunnat keräävät niiden kustannuksista varsin vähän tietoa, käy ilmi Suomen tuki- ja liikuntaelinliiton (Suomen Tule) teettämästä kyselystä.

Aula Research Oy:n tekemään kyselytutkimukseen vastasi 1 044 henkilöä, joista 998 oli kunnanvaltuutettuja tai kuntien viranhaltijoita. Vastanneista 12 prosenttia kertoi omassa kunnassaan seurattavan tule-sairauksien, kuten lonkkamurtumien, selkäsairauksien ja nivelrikkojen, kustannuksia.

Kyselyssä 40 prosenttia kuntapäättäjistä kertoi kuntansa hyvinvointikertomukseen sisältyvän tuki- ja liikuntaterveyteen liittyviä tavoitteita. Toisaalta yhtä suuri osuus kuntapäättäjistä ei osannut sanoa, onko tällaisia tavoitteita kunnan hyvinvointikertomuksessa.

Kysymykseen ”Lasketaanko kunnassasi eri tule-sairauksien kustannuksia?” kuntapäättäjistä 30 prosenttia vastasi kieltävästi ja 59 prosenttia ei tiennyt asian laitaa.

Lähes puolet (45 %) kuntapäättäjistä ei tiennyt, seurataanko kunnassa kuntatyöntekijöiden tule-sairauksista aiheutuvia kustannuksia.

Yhdyskuntasuunnittelu edistyksen välineenä

Suomen Tule päätteleekin kyselyn perusteella, että yleisesti kuntapäättäjien tietotaso tule-terveyden edistämiseen liittyvistä työkaluista on huonolla tasolla.

Suomen Tulen puheenjohtaja Anssi Kemppi muistuttaa, että kunnat voivat tukea kuntalaisten tuki- ja liikuntaelinterveyttä muun muassa yhdyskuntasuunnittelulla, hyötyliikuntaa tukevilla liikenneratkaisuilla ja niiden talvikunnossapidolla.

Kyselyyn vastanneista teknisen toimen viranhaltijoista (N 189) joka neljäs ei osannut sanoa, onko teknisen toimen organisaatiossa keskusteltu tule-sairauksien ehkäisemisestä ja tule-terveyden edistämisestä. Sama osuus, 25 prosenttia, kertoi, että asioista oli keskusteltu ja keskustelu oli johtanut toimenpiteisiin.

Sivistys- ja sote-puolen viranhaltijoiden kokivat vaikutusmahdollisuutensa kuntalaisten tule-terveyden edistämisessä huomattavasti paremmiksi kuin teknisen toimen viranhaltijat.

Kuntapoliitikoista 10 prosenttia arvioi roolinsa tule-terveyden edistämisessä merkittäväksi ja vaikuttamismahdollisuutensa hyviksi, ja 54 prosenttia koki roolinsa kohtalaiseksi.

Suuri enemmistö, 80 prosenttia päättäjistä ja viranhaltijoista näkee, että eri sektoreiden välistä yhteistyötä pitäisi lisätä.

– Poikkihallinnollisessa yhteistyössä on valtavasti parannettavaa. Kuntien työntekijät eivät ehkä näe oman työn merkitystä terveyden edistämiselle. Pitäisi koko ajan ajatella, mikä on tämän päätökseni vaikutus ihmisen arkeen ja ihmiseen, Suomen Tulen toiminnanjohtaja Marja Kinnunen arvioi.

Tutkimaton säästöpotentiaali

Suomen Tulen mukaan vuonna 2016 Kela korvasi tule-sairauksien vuoksi 4,7 miljoonaa sairauspäivää (14 000 henkilötyövuotta) ja työvkyvyttömyyseläkettä tule-sairauksien vuoksi sai yli 41 000 ihmistä. Tule-ongelmat ovat yleisin työkyyvyttömyyden syy ja aiheuttavat 3-4 miljardin euron kustannukset vuosittain.

Suomen Tule pitää tuki- ja liikuntaelinterveyden edistämisen säästöpotentiaalia ongelmien ennalta ehkäisyn kautta valtavana. Edes kohtalaisen tarkkaa säästöpotentiaalia ei kuitenkaan tiedetä, koska sellaista ei ole laskettu.

– Miljardisäästöjen mahdollisuus. Sen uskallan sanoa, Kinnunen sanoo Kuntalehdelle.

Eläkeiläisille tarjottavat edulliset kuntosalikortit ovat esimerkki yksinkertaisesta kunnan tule-terveyttä edistävästä työstä, Marja Kinnunen sanoo. (Kuva: Seppo Haavisto)

Toimintakyky ehkäisee myös tappavia tauteja

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että ennaltaehkäisy on kannattavampaa kuin sairauden hoito. Hoitokustannusten lisäksi tule-vaivoista tulee myös välillisiä kustannuksia. Jo ennen sairastumisen perusteella aiheutuvia menetettyjä työpäiviä kustannuksineen ihmisen toimintakyky voi olla ollut jonkin aikaa alentunut. Sijaisjärjestelyistä ja osapäiväjärjestelyistä koituu kustannuksia, Kinnunen muistuttaa.

Vaikka kyselyn mukaan kuntapäättäjien tiedoissa tule-terveyden edistämisessä on parannettavaa, Kinnusen mukaan monissa kunnissa on myös herätty asiaan esimerkiksi tarjoamalla eläkeläisille edullisia vuosilippuja uimahalliin tai kuntosalille.

Tuki- ja liikuntaelinsairauksien seurakset kaipaisivat silti enemmän huomiota, Kinnunen näkee.

– Kaikki tietävät diabeteksen ja sydäntautien ehkäisyn tärkeyden. Ne ovatkin erittäin tärkeitä, mutta jos ei ole pitkälle tuki- ja liikuntaelinten terveyteen perustuvaa toimintakykyä, myös riski sairastua tappaviin tauteihin ja mielenterveyden ongelmien riski ovat korkeampia, Kinnunen sanoo.

Liikunta tehtävä helpoksi

Poikkihallinnollinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö (hyte) tulisi huomioita myös sote-uudistuksessa, Kinnunen muistuttaa.

Esimerkiksi Kinnunen nostaa ylipaino-ongelmat, joiden hoidossa vastuu on terveydenhuollolla, vaikka hoitovaiheessa ollaan jo pitkällä siitä missä epidemiaa olisi voitu ehkäistä muilla toimialoilla ja erityisesti niiden välisellä yhteistyöllä.

– Se lähtee verotuksesta, rakenteista ja vaikka Liikkuvan koulun kaltaisista käytännöistä. Kouluista noin 90 prosenttia on jo liikkuvia kouluja. Kouluterveyskyselyssä alaselkäkivut olivat jo hieman laskeneet, vaikka niitä edeleen oli hälyttävän paljon. Suunta voi olla seurausta liikkuvasta koulusta, Kinnunen pohtii.

Ennaltaehkäisyssä auttaa, jos liikunnan mahdollisuuksia tarjottaisiin suunnitelmallisesti. Pyöräilystä pitävä ei välttämättä pyöräile töihin, jos pyörätie on valaisematon, eikä selkäongelmista kärsivä välttämättä lähde jumppaan, jos se ei ole suunnattu erityisesti selkäongelmista kärsiville, Kinnunen muistuttaa.

– Liikunta olisi tehtävä mahdollisimman helpoksi vaihtoehdoksi.

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*