Pohjois-Savon kuntajohtajat: Vastaanottopalvelut pidettävä joka kunnassa – Oman pisteensä ehkä menettävän Tervon kunnanjohtaja: ”Palvelu aiotaan korvata digipalvelulla, jota ei ole olemassa”
Pohjois-Savo on asukasluvultaan Suomen kuudenneksi suurin maakunta. Sen 19 kunnassa asuu noin 248 000 ihmistä. Kuva: Pohjois-Savon liitto.
Pohjois-Savon kuntajohtajat vaativat yhteisessä kannanotossa, että jokaisessa alueen kunnassa tulee olla jatkossakin vähintään sote-asema, jossa on tarpeen mukaiset vastaanottopalvelut.
Pohjois-Savon hyvinvointialue miettii paraikaa, mihin suuntaan palveluverkkoa muovataan.
Liipaisimella voi olla palvelupiste jopa viidessä alueen 19 kunnasta.
Mallista riippuen vastaanottopalveluiden toimipisteitä olisi nykyisten 29:n sijasta jatkossa 19-25. Ilman omaa vastaanottopistettä saattavat mallista riippuen jäädä Vieremä, Keitele, Rautalampi, Tervo ja Joroinen.
Hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen totesi aiemmin Kuntalehdelle, että palveluverkkoa suunnitellaan nimenomaan alueen näkökulmasta, ei kuntarajojen mukaan. Samalla tavalla ajatellaan muillakin hyvinvointialueilla, jotka säästösyistä, henkilöstön saatavuusongelmien vuoksi sekä kasvaneen palvelutarpeen takia ovat pakon edessä uudistamassa palveluverkkoa.
Kuntajohtajat muistuttavat kuitenkin, että kunnilla ja hyvinvointialueen palveluilla on yhteiset asiakkaat ja yhteinen historia.
-Niillä pitää olla myös yhteinen tulevaisuus, kannanotossa todetaan.
Kuntajohtajien mukaan Pohjois-Savon kunnat osallistuvat ja sitoutuvat hyvinvointialueen kanssa tehdyn yhdyspintasopimuksen tavoitteisiin.
-Mutta hyvinvointialueen vasta muodostaessa toimintamallejaan on kuntien näkemykset otettava huomioon tiiviimmin kuin kaksi kertaa vuodessa hyvinvointialueen kuntafoorumissa, kuntajohtajat huomauttavat.
Kannanotossa todetaan myös, että palvelujen riittävä hajauttaminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on edullisempaa kuin sellainen keskittäminen, joka ohjaa ihmisiä jopa tarpeettomasti kuormittamaan laajan alueen yhteistä lääkäripäivystystä.
-Hajautettu ja porrastettu perusterveydenhuollon palvelu ohjaa asiakkaan todennäköisimmin alusta alkaen oikeatasoiseen hoitoon.
Kuntajohtajat muistuttavat myös sote-uudistuksen valtakunnallisista päätavoitteista, joita ovat panostaminen perusterveydenhoitoon, tasavertainen tarpeen mukaiseen hoitoon pääsy ja sujuvat hoitoketjut.
Pohjois-Savossa perustason kattavuus ei saa olla ensilinjan leikkauskohde, kuntajohtajat linjaavat.
– Aluekuulemisissa ja yksikkökohtaisissa ratkaisuissa tarvitaan konkreettista tietoa, mitä hyvinvointialueen käyttämät uudet käsitteet ja toimintamuodot tarkoittavat ja miten ne toteutuisivat käytännössä. Vaihtoehdoista tulee laatia ennakkovaikutusten arviointi.
Sote kiinteistöissä muhii iso pulma
Monessa kunnassa pähkäillään, mitä kiinteistöille tapahtuu, jos hyvinvointialue ei enää vuokraakaan niitä käyttöönsä tai niille ei ole muuta käyttöä.
Pohjois-Savon kuntajohtajien mukaan sote-kiinteistöratkaisu kuuluu ”valtakunnallisen sote-uudistuksen suurimpiin epäkohtiin”.
– Kiinteistöt ja vastuu niihin kohdistuvan rahoitustaakan hoitamisesta jätettiin kunnille, kannanotossa muistutetaan.
-Jokainen tyhjäksi jäävä sote-kiinteistö merkitsee suoraa tulonsiirtoa kunnilta valtiolle. Tämä epäoikeudenmukaisuus vaatii edelleen toimia maan hallitukselta. Niiden toistaiseksi puuttuessa on hyvinvointialueen palveluverkkopäätöksillä korostunut ja kuntien kehitystä valitettavasti eri suuntiin ohjaava merkitys.
– Pohjois-Savon tasapainoisen kehityksen ja kuntatalouden kannalta on väärä linjaus lakkauttaa palveluja ja tyhjentää kiinteistöjä seutukaupungeista ja kirkonkylistä, jos tämä samalla merkitsee yhä uusien keskittävien investointien toteuttamista, kannanotossa todetaan.
Palvelupiste lähtee, tilalle digipalvelu jota ei ole olemassa
Yksi mahdollisesti vastaanottopisteensä menettävä kunta Pohjois-Savossa olisi Kuopion läntinen naapuri Tervo. Tervon kunnanjohtaja Lari Tiikasalo sanoo ymmärtävänsä hyvinvointialueen aseman palveluverkkouudistuksessa, mutta prosessi, jolla palveluverkkoa uudistetaan, on kuntien näkökulmasta ongelmallinen.
Tervon ja muidenkin alueen pienten reunakuntien osalta merkittävä ongelma on se, että julkisen liikenteen käyttömahdollisuudet ovat hyvin heikot.
Hyvinvointialue on laittanut ehdotuksensa lausuntokierrokselle myös kuntiin, mutta lausunnon antaminen on haastavaa ellei mahdotonta.
-Ajatuksena on, että perusterveydenhuollon palvelut korvataan digipalveluilla. Niitä ei ole olemassa. Me emme tiedä, millä tavalla digipalvelut tulevat konkreettisesti toimimaan, Tiikasalo kertoo Kuntalehdelle.
Ongelmana on myös se, että nettiyhteyksien toimimisesta kaikissa kunnissa ei ole takeita. Kunnat eivät myöskään tiedä digipalveluiden teknisiä vaatimuksia.
-Onko kuntalaisilla mahdollisuutta käyttää niitä [digipalveluita]? Toimivatko ne siinä verkkoympäristössä, joka on käytettävissä Tervon kunnan alueella? Tiikasalo kuvaa haasteita.
Erikoisena hän pitää myös sitä, että perusterveydenhuollon tarve kasvaa seniorikansalaisilla, mutta kuitenkin Tervon tapaisessa kunnassa, jossa on paljon yli 60-vuotiaita.
-Heillä ei ole mahdollisuutta työterveyshuoltoon. Yksityisiä terveydenhuollon palveluita ei ole tarjolla, eikä oikein kulkuyhteyksiäkään. Ja kuitenkin sairastavuutta on paljon.
-Kun ajetaan alas perusterveydenhuoltoa järjestelmällä, jota ei ole olemassa, se on huolestuttava tilanne.
Nurinkurinen menettely
Toisaalta Lari Tiikasalo sanoo ymmärtävänsä sen, että hyvinvointialueen pitää tehostaa toimintaa, kun valtio ajaa rahoitusta alas.
-Pidän hyvänä, että terveydenhuoltoa tehostetaan, koska sillä tavalla pystytään turvaamaan palveluita tilanteessa, jossa rahoitusta leikataan merkittävästi.
-Kyse on siitä, mihin se kohdentuu ja millä tavalla se tehdään. Ajattelen, että olisi ollut hyvä tehdä ensin potilastietojärjestelmä ja katsoa, minne asiakkaat ohjautuvat. Sitten olisi voinut katsoa ne yksiköt, joissa on kysyntää palveluille, ja vahvistaa niitä ja tehostaa muita. Samalla olisi voinut pilotoida digipalveluita. Olisi saatu selville, mikä on todellinen tarve perusterveydenhuollon saatavuudelle. Ja sitten olisi vasta tehty palveluverkkoselvitys. Menettely on nyt nurinkurista. Mutta ymmärrän, että hyvinvointialueella on kiire tehdä päätöksiä ajolähtötilanteessa.
Lue myös:
HVA-uudistuksessa kunnilta siirtyi alle 5000 euron irtaimisto HVA:eelle korvauksetta. Nyt HVA:eet tuskailevat sopeutuspaineissa. Vuokramenot sotekiinteistöistä voivat olla jopa yhtä suuret kuin alueen erikoissairaanhoidon menot. Miksei säädetä lakia, jolla sotekiinteistöt siirretään velkoineen HVA:eille?Ne kunnat, jotka ovat ehtineet myydä sotekiinteistöt, maksaisivat nettotuloksen myynnistä HVE:eelle. Menettelyllä HVA:eet saisivat paljon sopeutumisaikaa ja menot putoaisivat riittävästi. Kunnatkin pääsisivät eroon käsiin mahdollisesti jäävistä kiinteistöistä. Kuntien sotekiinteistöthän on hankittu juuri siihen tarkoitukseen, minkä HVA:eet nyt hoitavat. Ne on hankittu verotuloilla, valtionosuuksilla ja lainoilla.