Tulottomia kotitalouksia on jo yli 20 000
Suomessa oli vuoden 2013 alussa 20 757 tulotonta kotitaloutta. Määrä on yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, sillä vuonna 2003 tulottomia kotitalouksia oli noin 8 000.
– Uutena ilmiönä on havaittavissa ”pitkäaikaistulottomuus”: 63 %:lla tulottomista ei ollut tuloja myöskään viisi vuotta sitten, kertoo Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen, joka puhui tulottomista kotitalouksista Sosiaali- ja terveysturvan päivillä Seinäjoella lähteenään mm. Kelan asumistukirekisteri.
Tulottomilla tarkoitetaan kotitalouksia, joiden toimeentulo perustuu yleiseen asumistukeen ja toimeentulotukeen. Jos taloudessa asuu alaikäisiä lapsia, tuloina voivat olla myös lapsilisä ja elatustuki. Näillä kotitalouksilla ei ole mitään verotettavia tuloja: ei työtuloja, pääomatuloja, verottomia osinkotuloja eikä veronalaisia sosiaalisia tulonsiirtoja, kuten eläkkeitä, työttömyyspäivärahaa, lasten kotihoidon tukea tai opintotukea.
– Tulottomuus merkitsee köyhyyttä: asumistuki ja toimeentulotuki yhdessä jäävät suhteellisen köyhyysrajan alapuolelle, Honkanen totesi.
– Todennäköinen syy tulottomuuden lisääntymiseen ovat työttömyysturvan karenssit ja sanktiot, Honkanen arvioi.
Vuodesta 2006 alkaen työmarkkinatuki on voitu lakkauttaa kokonaan, jos työmarkkinatuen saaja ei noudata työvoimaviranomaisten määräyksiä ja työmarkkinatukea on maksettu yli 500 päivää. Vuoteen 2012 mennessä tällä perusteella oli tehty lähes 50 000 päätöstä työmarkkinatuen lakkauttamisesta.
– Toinen syy tulottomuuden kasvuun on työmarkkinatuen epääminen nuorilta, joilla ei ole koulutusta tai jotka eivät hakeudu koulutukseen. Tulottomien rekisterissä tämä näkyy piikkinä 20-25-vuotiaiden ikäryhmässä.
Honkasen mukaan Suomen sosiaaliturvassa on jo nyt varsin paljon vastikkeellisuutta.
– Työttömyysturvan saajan on oltava työmarkkinoiden käytettävissä. Kieltäytyminen työnhausta, koulutuksesta tai työvoimaviranomaisten palveluista johtaa yleensä sanktioihin tai työttömyysturvan menetykseen. Myös toimeentulotuessa on sanktioita.
– Sanktioilla on usein ei-toivottuja vaikutuksia, jotka lisäävät syrjäytymistä. Työttömyysturvaa vailla oleva henkilö jää todennäköisesti työvoima- ja koulutuspalvelujen ulkopuolelle, Honkanen totesi.
