Valtionosuuuudistus ensimmäiselle kommentointikierrokselle
Arno Miettinen esitteli ehdotustaan valtionosuus-
järjestelmän uudistamiseksi torstaina.
Selvitysmies Arno Miettisen alustava ehdotus uudesta valtionosuusjärjestelmästä kuntakohtaisine koelaskelmineen lähetetään tänään kommentointikierrokselle.
Selvitysmies tekee lopullisen ehdotuksensa kommentointikierroksen jälkeen tammikuussa. Kuntakohtaiset laskelmat eivät ole lopullisia, vaan tulevat vielä muuttumaan.
Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti.
Valtionosuudet perustuvat jatkossakin valtaosin kunnan väestön ikärakenteeseen ja sairastavuuteen. Kriteerien sisältöä on ajantasaistettu uusimman tilastotiedon pohjalta.
Valtionosuuksien laskemisessa käytettävät ikäluokkien painokertoimet ja sairastavuustiedot perustuvat THL:n ja VATTin selvityksiin.
Selvitysmiehen alustava ehdotus pohjautuu Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän keväällä 2013 hyväksymiin alustaviin linjauksiin, joiden mukaan järjestelmää yksinkertaistetaan vähentämällä merkittävästi laskentakriteerejä ja poistamalla niiden päällekkäisyyksiä.
Peruspalvelujen valtionosuuksissa olisi jatkossa 8 kriteeriä ja lisäosissa 3 kriteeriä. Nykyisessä järjestelmässä on noin 48 kriteeriä, joista osa on keskenään päällekkäisiä ja vanhentuneita.
– Ikärakenteen ja sairastuvuuden perusteella jaettavia kokonaissummia on muutettu niin, että sairastuvuuden painoarvo kasvaa 2,5-kertaiseksi nykyiseen verrattuna, Miettinen kertoo.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on osa hallituksen kuntauudistusta. Uusi valtionosuusjärjestelmä on pääosin kuntaliitosneutraali.
Kuntien peruspalvelujen valtionosuudet ovat noin kahdeksan miljardia euroa, ja ne ovat keskimäärin 22 prosenttia kuntien käyttötuloista.
Ehdotuksesta on koetettu saada kannustava kunnille.
– Jos kunta tuottaa palvelut alle laskennallisen kustannuksen, se saa hyödyn itselleen, Miettinen sanoo.
– Järjestelmän kannattavuutta lisätään siirtämällä painopistettä kustannusten tasauksesta tulojen tasaukseen. Kuntia halutaan kannustaa työpaikkaomavaraisuuteen
Uudistus on pääosin kuntaliitosneutraali.
– Tämä tarkoittaa, että kun nykyään järjestelmässä on määräytymisen perusteissa portaita. Kun ne poistetaan, vähennetään kuntaliitosten esteitä. Uuden järjestelmän käyttöönottoon liitetään siirtymäaika, joka tasoittaa muutoksia. Menetykset kompensoidaan kuntaliitoksissa 2019 saakka.
Alustava jako Suomen kartalla:
Alustavat tulokset 10 suurimmassa ja 10 pienimmässä kunnassa:
VM:n tiedote ja uudistusehdotuksen taustamateriaalit
Aiheesta lisää:
Selvitysmies Miettinen toivoo julkista keskustelua uudistusesityksestä
