Yli puolet pienten kuntien johtajista vastustaa kuntaliitoksia
Tiiviimpää yhteistyötä toivotaan vaihtoehdoksi kuntaliitoksille.
Lähes 60 prosenttia Kuntaliiton tutkimukseen vastanneista kuntajohtajista ilmoittaa, ettei hänen kuntansa ole valmis kuntaliitokseen. Yhtä suuri osa kuntajohtajista kannattaa yhteistyön syventämistä lähiseudun kuntien kanssa.
Yli puolet kuntajohtajista hyväksyy pakkoliitokset silloin, kun kunta täyttää kriisikunnan kriteerit.
Tiedot käyvät ilmi Kuntaliiton Kuntauudistuspuntari 3:sta, johon vastasi 124 kuntajohtajaa joulukuussa 2012. Vajaa puolet vastanneista oli alle 5 000 asukkaan kunnista.
– Tulosten mukaan kuntauudistuksen toteuttamisen keinovalikoimassa liitosten rinnalle nousee hyvin pitkälle menevä kuntien yhteistyön syventäminen, Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma totesi kuntajohtajien kuntauudistusseminaarissa 25. tammikuuta.
– Käytännössä tämä voi nykyrakenteella merkitä vain vastuukunta- ja kuntayhtymärakenteiden nykyistä laajempaa hyödyntämistä. Samalla kasvaa huoli siitä, miten demokraattinen ohjaus ja taloudellinen kontrolli pystytään turvaamaan yhteistyörakenteissa.
Mäki-Lohiluoma painottaa, että ensisijaisena tavoitteena on vahva peruskunta.
– Niillä alueilla, joilla tällaista ei ole mahdollista muodostaa, vaihtoehtona on yhteistyöjärjestelmien vahvistaminen.
Usko oman kunnan selviytymiseen lisääntyi
Kuntauudistuspuntarin mukaan myönteisesti kuntauudistukseen suhtautuvien osuus on pienentynyt hieman vuodesta 2011. Samalla usko siihen, että tulevaisuuden ongelmista selvitään oman kunnan voimin, on vahvistunut.
Alle viidesosa kuntajohtajista arvioi, että kuntauudistus on tarpeellinen omalle kunnalleen vuoteen 2016 mennessä. Pitkällä aikavälillä kuntauudistuksen arvioi tarpeelliseksi noin 40 prosenttia vastanneista kuntajohtajista.
– Uudistusten toteutuksen aikataulu on tiukka ja vuoden 2015 alusta toteutettaville uudistuksille jää hyvin vähän valmisteluaikaa. On todennäköisempää, että suurin muutos tapahtuu vuoden 2017 alusta, Mäki-Lohiluoma totesi.
Yli kaksi kolmasosaa kuntajohtajista arvioi, että hänen nykyinen kuntansa pystyy vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.
Kuntaliitto on kysynyt kuntajohtajien näkemyksiä kuntauudistuksesta ja kuntien tulevaisuudesta joulukuussa 2011 ja huhtikuussa 2012. Nyt julkaistu kolmas kysely toteutettiin joulukuussa 2012.
Uudistusten sarja jatkuu
Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma muistutti, että kuntauudistus on kattava kokonaisuus.
– Nyt odotuksia kohdistuu entistä enemmän valtionosuusjärjestelmän uudistamiseen, kuntalain kokonaisuudistukseen ja kunnan tehtävien arvioinnin kokonaisuuteen. Näiden uudistusten kautta parannetaan konkreettisesti kunnallisen itsehallinnon toimintaedellytyksiä.
– Kuntien tehtävien ylikuormaa on purettava. Tehtävät ja niiden rahoitus on saatava tasapainoon nopeasti. Tehtävien sälyttäminen kunnille ilman resursseja ei toimi.
