Kuntaliitto: Kuntien saatava jatkaa ammatillisen koulutuksen järjestäjänä
Kuntaliiton mielestä ammatillisen koulutuksen reformia toteutetaan liian tiukalla aikataululla. (Kuva: Ville Miettinen)
Kuntaliiton mukaan lakiesitys uhkaa jättää peruskoulun päättäneet ilman jatkopaikkaa.
Kuntaliiton mukaan kuntien tulee jatkossakin voida järjestää yksin tai yhdessä lukio- ja ammatillista koulutusta paikallisia tarpeita vastaavasti.
Mainos (juttu jatkuu mainoksen jälkeen)
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta käsitteli 23.11. Kuntaliiton lausuntoa koskien ammatillisen koulutuksen reformia ja julkisti samalla oman lausuntoluonnoksensa. Luonnokseen pyydetään kunnilta ja ammatillisen koulutuksen järjestäjiltä palautetta ennen Kuntaliiton virallisen lausunnon valmistumista.
Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta. Nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta kumottaisiin. Koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Rahoitus uudistuisi täysin, sen painopiste siirtyisi opiskeluun käytetyn ajan laskemisesta painottamaan suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta.
– Rahoitusmalli ohjaa ja kannustaa parantamaan koulutuksen läpäisyä ja vaikuttavuutta, lyhentämään koulutusaikoja ja suuntaamaan koulutusta sellaisille koulutusaloille, joissa on työvoiman tarvetta, hallitus katsoo.
Ote hallituksen esittämistä muutoksista koulutuksen rahoitukseen:
Esitys valmistelee
koulutuksen yhtiöittämistä
Lakiesityksessä pohditaan, että uudet ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöt voisivat aloittaa toimintansa vuoden 2020 alussa. Esityksen samassa kohdassa on tarkasteltu yhtenä ohjauksen vaihtoehtona korkeakoulujen ohjausta vastaavien tulossopimusneuvottelujen käyttöönottoa. Esityksessä tavoitesopimuksia tai ohjauskeskusteluita pidetään tärkeinä ohjauksen elementteinä, mutta niitä ei esityksen mukaan nykyisen järjestäjien lukumäärän puitteissa pidetä mahdollisena toteuttaa.
– Esityksestä syntyy vaikutelma, että tällä esityksellä valmistellaan ammatillisen koulutuksen siirtämistä valtion ohjauksessa oleviin ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöihin, Kuntaliitton lausuntoluonnoksessa todetaan.
– Esitysluonnoksen ei tule olla esivalmistelua ammatillisen koulutuksen siirtämiseksi valtion ohjauksessa oleviin ammatillisen koulutuksen osakeyhtiöihin, liitto huomauttaa.
Kuntaliitto kantaa kuitenkin huolta siitä, pystyvätkö ammatillisen koulutuksen järjestäjät toimimaan kaikissa tilanteissa lakiesityksen vaatimalla tavalla.
– Työelämän – eli suomalaisten yritysten ja julkishallinnon – tulee esityksen mukaan osallistua muun muassa opiskelijoiden osaamisen tunnustamiseen, osaamisen osoittamiseksi järjestettävien näyttöjen toteuttamiseen ja osaamisen arviointiin, liitto arvioi.
Lakiesitys ei tue hallitusohjelman tavoitetta koulutuspaikoista
Opiskelijat suorittavat joka vuosi noin 1,3 näyttöä osana tutkintoaan. Näyttöjä on nykyisellä noin 300 000 opiskelijamäärällä arvioituna 390 000 kpl vuodessa.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittää, että säädöksiä väljennettäisiin työelämän osallistumisen osalta siten, että koulutuksen järjestäjillä olisi tosiasialliset mahdollisuudet toimia säädösten edellyttämällä tavalla.
Liiton mukaan uudistuksen toteuttaminen lakiesityksessä esitetyllä järjestelmällä ei mahdollista hallitusohjelman mukaista tavoitetta taata toisen asteen koulutuspaikkaa kaikille perusopetuksen päättäneille nuorille.
Kuntaliiton hallituksen työvaliokunta esittääkin lausuntoluonnoksessaan, että ammatillisen koulutuksen järjestämisluvissa määrätään perusopetuksen päättäneiden koulutustehtävä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät voisivat hakea tätä tehtävää. Perusopetuksen päättävien hakijoiden määrä säätelisi tältä osin koulutustarjonnan määrää ja alueellista kohdentamista.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformissa yhtenä tavoitteena on tiivistää koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta. Kuntaliitto pitää yhteistyön ja työelämälähtöisyyden lisäämistä ammatillisessa koulutuksessa erittäin kannatettavana.
Uudistuksen aikataulua Kuntaliitto pitää liian tiukkana, uudistuksen tavoitteiden, tarpeiden ja toteuttamistapojen kuvailua liitto arvostelee epäselvyydestä.
