Päätösvalta voi siirtyä kauas sote-palvelujen toteuttajista
Sote-uudistusta koskeva lakiesitys on valmistelussa. Vuoden
2017 alusta sosiaali- ja terveyspalvelut palvelut järjestetään yhteisesti
viidellä vastuualueella. Kuntatasolla sosiaali- ja terveyspalvelujen
organisaatioiden yhdistyminen on kuitenkin jo alkanut. Tämä on merkinnyt
muutoksia palveluille ja niiden johtamiselle.
Tutkin keväällä valmistuneessa tapaustutkimuksessa erään
suuren kaupungin sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistymistä vuodenvaihteessa
2013. Tavoitteenani oli tutkia palvelujen yhdistymistä käytännössä
tarkastelemalla organisaatioon perustetun nuorten palveluiden jaoksen
johtoryhmän kokouskeskusteluja.
Jaoksen alaisuudessa toimivat palvelut tavoittavat sekä
opiskelijaterveydenhuollon asiakkaat että koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle
jääneet toimeentulotukea hakevat nuoret.
* * *
Johtoryhmällä oli suuri vastuu nuorten palveluiden
suunnittelusta ja toteuttamisesta, mutta suhteellisen vähän valtaa päättää
resurssien käytöstä.
Johtoryhmä sai toteutettavakseen runsaasti tehtäviä, mutta
samalla ryhmän toimijuuden mahdollisuudet kaventuivat. Organisaatiorakenteeseen
liittyvät tekijät vaikuttivat suuresti johtoryhmän suunnitelmien toteutumiseen.
Kun hyvinvointipalveluissa on viime vuosikymmeninä
toteutettu uudistuksia, niiden yhteydessä liikkeenjohdollisia oppeja noudattava
managerialistinen ajattelu on tyypillisesti korostunut. Managerialistisissa
organisaatioissa pyritään taloudelliseen tehokkuuteen ja työtehtävien
erikoistumiseen. Ylimmällä johdolla on tyypillisesti vahvan hierarkkinen asema.
Johtoryhmän valtuuksia erityisesti resurssien kohdistamisen
suhteen rajoitettiin uudessa organisaatiossa voimakkaasti. Päätösvaltaa vietiin
organisaatiossa ylöspäin. Resurssien kohdentamisesta oli lisäksi hankala
viestiä, koska keskusteluyhteys ylimpään johtoon puuttui.
Johtoryhmä oli esimerkiksi saanut toteutettavakseen kaksi
tuhatta terveystarkastusta koulutuksen ja työn ulkopuolella oleville nuorille
ilman uutta henkilöstöä. Johtoryhmä kokosi verkostoistaan kesäajaksi
kouluterveydenhoitajia, mutta heitä ei kuitenkaan kyetty hyödyntämään
täysimääräisesti, koska oikeilla ohjelmistoilla varustettuja tietokoneita tai
tyhjiä työhuoneita ei ollut saatavilla.
Johtoryhmällä ei ollut valtaa osoittaa toimintaan
resursseja, eikä viesti kulkenut organisaation hierarkiassa. Managerialistiset
käytännöt estivät suunnitelmien toteutumista.
* * *
Kehitteillä olevaa sote-uudistusta on toistuvasti perusteltu
taloudellisuudella ja tehokkuudella. Suurissa managerialistisesti johdetuissa
sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa päätösvalta siirtyy kauas palveluita
toteuttavasta tahosta.
Samalla voi syntyä kommunikaatio-ongelmia kentän ja ylimmän
johdon välille, jolloin tärkeät johtamista koskevat viestit eivät pääse
eteenpäin. Organisaatiomalli ei tällöin toimi tehokkaasti vaan voi estää
organisaatiolle asetettujen tavoitteiden käytännön toteuttamista.
Organisaatiouudistuksia käytetään silti usein
managerialismin ja tulosohjauksen Troijan hevosina. Taloudelliset perustelut
korostuvat uusissa organisaatioissa asiaosaamisen sijaan.
Tarkkarajaiset ja erikoistuneet toimenpiteet saavat
managerialistisissa organisaatioissa toteutumiseensa enemmän tukea kuin
vaikeammin rajattavat, kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen pyrkivät palvelut.
Yhdistyneissä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa
voikin jatkossa olla helpompi puhua erikoistuneempien terveydenhuollon
toimenpiteiden kuin sosiaalihuollon palveluiden puolesta. Tutkimassani organisaatiossa päättävät
tahot olivat kiinnostuneita nimenomaan numeroissa mitattavista
palvelusuoritteista, joista erityisesti nuorten terveystarkastusten määrästä.
Uutta sosiaali- ja terveydenalan hallintomallia
kehitettäessä tulisi huomioida, että managerialistiset käytännöt eivät mahdollista
organisaation inhimillisten resurssien parasta mahdollista hyödyntämistä.
Ne eivät myöskään tue asukkaiden osallisuutta. Kaikki
palvelut eivät ole jaettavissa yksinkertaisiksi kokonaisuuksiksi. Palveluiden
pilkkomisen sijaan tarvitaan valmiutta verkostoitua, myös muiden kunnallisten
hallinnonalojen kuten nuoriso- tai liikuntatoimen kanssa.
Organisaatioiden johtamisessa tulee samalla huomioida
yhtäläisesti sosiaali- ja terveyspalvelut ja niiden erityispiirteet.
Petra Malin
VTM, sosiaalityöntekijä
Kuva: Roni Rekomaa
