Kuva: A. Nikolajeff / Helsingin kaupunginmuseo
Valkoiset valtasivat saksalaisten tuella Helsingin punaisilta huhtikuussa 1918. Kunnallisvaalien järjestäminen pian katkeran ja verisen sodan jälkeen edisti sovinnon syntymistä.

Joulukuun 4. päivä järjestetään juhlaliputus suomalaisen demokratian kunniaksi. Tasan sata vuotta sitten Suomessa alkoi äänestys ensimmäisissä sisällissodan jälkeisissä vaaleissa, jotka olivat samalla historiamme ensimmäiset yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvat kunnallisvaalit.

Vuonna 1917 oli säädetty maalaiskuntien ja kaupunkien kunnallislait. Niiden mukaan kunnan asioista päätti kaupungeissa, kauppaloissa ja maalaiskunnissa sekä erillisin ehdoin taajaväkisissä yhdyskunnissa valtuusto ja kunnan talouden hoitoa tarkastivat yleisillä vaaleilla valitut tilintarkastajat. Samana vuonna saatettiin voimaan yleinen ja yhtäläinen äänioikeus.

Ensimmäisiä kunnallisvaaleja ei toteutettu yhdessä päivässä, vaan vaalit jakautuivat joulu-tammikuulle. Äänioikeutettuja oli runsaat 1,6 miljoonaa, heistä runsaat 1,3 miljoonaa asui maaseudulla.

Äänestäneistä oli runsaat 405 000, ja äänestysprosentti ensimmäisissä kunnallisvaaleissa oli 24,5.

Vaalien järjestämisellä pian sisällissodan jälkeen oli sovinnon kannalta suuri merkitys, tutkija Kati Katajisto Helsingin yliopistosta arvioi Kuntalehden haastattelussa tammikuussa.

– Näin siitäkin huolimatta että ensimmäisissä vaaleissa äänestysprosentti ei ollut erityisen korkea ja osa punaisista oli vankeina tai ei saanut äänestää menetettyään kansalaisluottamuksen. Mutta periaate oli tärkeä.

Katajisto on kirjoittanut kirjan Helsingin kaupunginvaltuustosta sisällissodan sovinnon näyttämönä.

Lue lisää:

Yhteistyö kunnan päätöksenteossa paransi sisällissodan haavoja – “hämmästyttävää niin pian verisen sodan jälkeen”

Miettinen Ville
Miettinen Ville
ville.miettinen@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*