Vuoden 2017 kuntavaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita oli 805 ja heistä valtuustoon tuli valituksi 227. Vuoden 2012 kuntavaaleihin verrattuna valtuutettujen määrä kasvoi selvästi, sillä tuolloin läpi 185 valtuutettua. Tosin ehdokkaitakin oli tuolloin vähemmän.

Sitoutumattomuuden suosio ehdokasasettelua silmäillen oli ennen viime kuntavaaleja ollut laskussa koko 2000-luvun. Vielä vuoden 2000 kuntavaaleissa sitoutumattomia ehdokkaita oli 1665 ja läpimenneiden valtuutettujen määräkin lähes 500.

Suomen Sitoutumattomat ry toimii sitoutumattomien valtuustoryhmien yhteisenä epävirallisena katto-organisaationa. Yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Nieminen uskoo sitoutumattomuudelle olevan tarjontaa ja kysyntää myös huhtikuun kuntavaaleissa. Kysyntää sitoutumattomuudelle on puolueidenkin ehdokaslistoilla.

-Uusiltakin paikkakunnilta on kysytty neuvoja siitä, miten pitää toimia, kun sitoutumattomana ehdolle lähdetään. Poliittiset puolueet ovat ottaneet sitoutumattomia listoilleen hyötyäkseen heistä. Se on puhtaasti äänestäjien pettämistä. Jos saa sata ääntä kerättyä, niin ei sillä saa isommilla paikkakunnilla valtuustopaikkaa, mutta puolue voi saada niiden äänten ansiosta sen viimeisen paikan, Nieminen kritisoi.

Byrokratiaa voisi helpottaa

Kritiikkiä kerää myös sitoutumattomana ehdolle lähtemiseen liittyvä byrokratia. Aivan ensimmäiseksi on perustettava valitsijamiesyhdistys. Valitsijayhdistyksen perustamiseksi tarvitaan kuntavaaleissa vähintään 10 kyseisessä kunnassa asuvaa äänioikeutettua henkilöä. Pientä joustoa toki annetaan pienemmissä kunnissa. Jos asukasluku on enintään 1 500, valitsijayhdistyksen voi perustaa kolme henkilöä ja kunnissa, joiden asukasluku on 1 501–2 000, viisi henkilöä.

Jokaisen ehdokkaan oma valitsijayhdistys tarvitsee vaaliasiamiehen ja tälle varamiehen. Vaaliasiamiehenä voi toimia myös ehdokas itse. Vaaliasiamiehen on toimitettava valitsijayhdistyksen ehdokashakemus vaalipiirilautakunnalle tai kuntavaaleissa kunnan keskusvaalilautakunnalle. Kun valitsijayhdistys on hyväksytty, niin tämän jälkeen se voidaan liittää sitoutumattomien yhteiselle listalle.

-Meillä ei ole demokratiaa, vaan meillä on puoluedemokratia. Sitoutumattomien ehdokkaaksi lähtö on tehty niin vaikeaksi, että teemme moninkertaisen työn puolueisiin verrattuna, että voimme edes asettaa listan vaaleissa, Nieminen moittii.

Sitoutumattomat ovat vuosien saatossa tehneet useita esityksiä siitä, miten ehdolle lähdön kynnystä voitaisiin madaltaa. Puolueet eivät ymmärrettävistä syistä ole asialle lämmenneet.

-Sitoutumattomilla on moninkertainen paperityö puolueen ehdokkaisiin verrattuna. Tämä pitäisi muuttaa ehdottomasti. Ruotsin malli olisi meille sopiva, mutta valitettavasti se ei etene. Siellä jos sitoutumattomien listalta menee yksikään läpi, niin seuraavalla kerralla se katsotaan vakiintuneeksi paikallispuolueeksi, Teuvo Nieminen kertoo.

Kärkölässä vallankaappaus

Kärkölä-ryhmä yllätti viime kuntavaaleissa poliittiset puolueet totaalisesti. Sitoutumattomien lista vei yli puolet 4300 asukkaan kunnan valtuustopaikoista. Ensi kertaa kasassa ollut ryhmä sai nokkamiehensä Markku Koskisen johdolla 15 valtuustopaikkaa 27 mahdollisesta. Ryhmä on lähdölle myös tänä keväänä.

-Kyllä me tälläkin kerralla listan keräämme. Meillä on tällä hetkellä vajaat 20 ehdokasta tiedossa, joten tilaa on vielä, pormestariksi valtuustokauden aikana valittu Koskinen kertoo.

Tekemätöntä työtä kunnassa vielä riittää, vaikka ryhmä saikin haluamansa pormestarimallin läpi kesken vaalikauden.

-Hyvin olemme saaneet vietyä asioita eteenpäin, vaikka yllätyksiä on tullut. Koulut osoittautuivat heti vaalikauden alkajaisiksi sisäilmaongelmaisiksi, mutta ensi vuonna saadaan viimeisetkin kohteet kuntoon, Koskinen toteaa.

Kittilässä vääntö jatkuu

Ensi kertaa kasassa ollut Oikeudenmukainen Kittilä-lista keräsi viime kuntavaaleissa Kittilän äänistä 20,8 prosenttia ja sai läpi kuusi valtuutettua. Huhtikuussa jo kymmenensiin kuntavaaleihin ehdolle lähtevän Inkeri Yrityksen mukaan ryhmä on lähdössä myös tällä kertaa vaaleihin mukaan.

-Kyllä me olemme mukana kevään kuntavaaleissa. Maanantaina meillä on seuraava kokous ja siellä selviää taas, mitä kukin on saanut aikaan, Yritys kertoo.

Kittilä on noussut useiden oikeusprosessien johdosta suomalaisen kuntakentän kohukunnaksi. Päätöksenteon epäselvyydet ovat vieneet kymmeniä luottamushenkilöitä leivättömän pöydän ääreen. Ex-kunnanjohtaja Anna Mäkelän tapaus on tunnetuin, mutta muistakin asioista on syytteitä nostettu.

-Pyrimme osaltamme parantamaan päätöksenteon tilaa, sillä eihän se ole parantunut. Syytteessä olevien luottamushenkilöiden määrä on vain kasvanut tällä vaalikaudella, Inkeri Yritys huokaa.

OMK:n luottamushenkilöitä ei käräjille ole haastettu. Helppoa ei kuitenkaan ehdokkaiden hankkiminen ole millekään ryhmälle, kun kunnan päätöksenteko on sekavassa tilassa.

-Ihmiset ovat kyselleet ehdokkuudesta ja moni miettii asioita. Pelätään sitä, että joutuuko sitä käräjille, jos tulee valituksi. Vaikka itsestähän se joutuminen on kiinni. Jos tekee asiat oikein, eikä lähde minkään porukan mukaan, niin ei ole vaaraa syytteistä, kokenut kuntapoliitikko muistuttaa.

TuPu tuttu Tuusulassa

Jos Kittilässä ja Kärkölässä nykyiset sitoutumattomat valtuustoryhmät olivat ensi kertaa mukana päätöksenteossa, niin Tuusulassa toiminnalle on jo pitkät perinteen. Tuusulan puolesta ry osallistui kunnallisvaaleihin ensi kertaa vuonna 2004 ja joka saavutti 14 valtuustopaikkaa. Vuoden 2017 vaaleissa tuli 19,1 prosentin ääniosuudella 10 valtuustopaikkaa ja se oli päättyvän valtuustokauden kolmanneksi suurin valtuustoryhmä.

-Ehdokasasettelu on ihan hyvällä mallilla. Meillä oli viime vuonna 36 ehdokasta, joista 10 saatiin läpi ja olimme kolmanneksi suurin ryhmä. Tällä hetkellä meillä on jo enemmän ehdokkaita kuin viime kerralla ja tässä on vielä kaksi kuukautta aikaa hankkia ehdokkaita, yhdistyksen puheenjohtaja Jari Anttalainen paljastaa.

Tuusulan suunnalta arvioidaan, että julkisuudessa käytävä poliittisten puolueiden ärhäkkä ja henkilöihin käyvä vaalitaisto voi koitua sitoutumattomien toimijoiden eduksi.

-Ei meillä ehdokashankinta ainakaan hirvittävän vaikeaa ole ollut. Puolueiden välinen tietty repivyys ja vääntö on ehkä satanut meidän laariin, Anttalainen arvioi.

Kärkölän tavoin Tuusula on paikkakunta, jonka kuntavaaleissa on oma erikoispiirteensä.

-Meillä Tuusulassa kuntavaali on myös pormestarivaali. Pormestari on kunnallisessa päätöksenteossa aika keskeinen toimija ja se tulee näkymään kuntavaaleissa, Jari Anttalainen uskoo.

Myö saa mennä

Mikään puu ei kasva taivaaseen saakka ja yhdistystoiminta on aaltoliikettä. Tämä on saatu huomata Lappeenrannassa, jossa vuoden 1996 kuntavaaleista lähtien kunnallispolitiikassa on vaikuttanut Sitoutumaton Kansalaisliike MYÖ ry. Heti ensimmäisissä vaaleissa yhdistys sai kaupunginvaltuustoon 5 valtuutettua. Suurimmillaan suosio oli vuoden 2000 kuntavaaleissa, jolloin yhdistyksen ehdokkaat nappasivat yli 16 prosenttia äänistä ja saivat 9 valtuutettua sisään.

Nyt Lappeenrannan suunnalta kuuluu kuitenkin historiallisia uutisia. Ensi huhtikuun kuntavaaleissa ei yhdistyksen edustajia ei enää yhteisellä listalla ole valtuustoon pyrkimässä.

-Yhdistystä perustamassa olleita henkilöitä lainatakseni ”Myö on tehnyt tehtävänsä”. Se on päätetty laittaa pöytälaatikkoon, kaupunginvaltuutettu Juha Härkönen kertoo.

Viime kuntavaaleissa yhdistys sai läpi Härkösen lisäksi kaksi muuta valtuutettua. Pian vaalien jälkeen Myön valtuutetut muodostivat yhteisen valtuustoryhmän kokoomuksen kanssa. Tämä takasi sitoutumattomina valituille valtuutetuille paremmat asemat luottamusmiespaikkoja jaettaessa.

-Kokoomus tuli kysymään ja me sanoimme kyllä. Ei meidän suuta ole siellä kokoomuksen ryhmässä ilmastointiteipillä yritetty sulkea, eikä se olisi kyllä onnistunutkaan, kaupunginhallituksessa istuva Härkönen toteaa.

Viime vaaleissa ryhmä sai annetuista äänistä 5,3 prosenttia. Nyt äänet ovat muiden ryhmien otettavissa.

-Väkisin ei kannata tehdä mitään. Toiminta vaatii aktiiveja, jotka jaksavat riuhtoa menemään. Tänä päivänä on hankala saada ihmisiä innostumaan. Myön ajamat asiat ovat edenneet Lappeenrannassa, vaikka osa niistä onkin merkitty jostain syystä toisten saavutuksiksi, Juha Härkönen naurahtaa.

Avatar
Pekka Moliis
pekka.moliis@kuntalehti.fi
Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. Kuntavaalien todellinen ongelma kaikille ovat korona-aikana
    1. Yhdenvertaisuuden toteutumattomuus, koska suuri osa äänioikeutetuista kuuluu iän tai perusseirauksien vuoksi riskiryhmiin. Tämä ihan varmasti estäisi varsin monien osallistumisen äänestyksiin kaikista turvatoimista huolimatta, koska kansalainen kokee varmimmaksi turvatoimeksi olla osallistamatta missään muodossa äänestystapahtumaan.
    2. Demokratian vaje, koska vaalityö ei voi tapahtua kaikille tasapuolisilla tavoilla. Internet ja teams eivät ole kaikkien välineitä. Demokratiaan kuuluu vaalitilaisuudet ja niissä henkilökohtaiset kontaktit. Nyt tämä ei ole mahdollista.
    3. Äänioikeutettujen esteet osallistua vaaleihin ovat realismia. Tehohoidossa olevat tuskin voivat millään tavoin osallistua vaaleihiin ja äänestyksiinkään. Karanteenit rajoittavat mahdollisuutta osallisuuteen.
    4. Edellä mainituista syistä tasa-arvo jo lähtökohtaisesti puuttuu korona-aikana osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.

    SIksi kunnallisvaalit on perusteltua siirtää ensi syksyyn. Viime kerran keväiset kunnallisvaalit olivat poikkeus, koska tavoite oli yhdistää nämä maakuntavaaleihin. Nyt olisi vain paluu kuntavaalien normaaliaikaan kyseessä kansanterveydellisen poikkeusajan johdosta.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*