Suomen surkeimmaksi kylätieksi valittu Siikajoentie on sorapintaiselta osuudeltaan vähäliikenteinen ja sen nopeusrajoitus on on 80 km/h. Kuva: Olli Alakorva

Suomen surkein kylätie sijaitsee Siikajoella Pohjois-Pohjanmaalla. Olli Alakorvan otos Siikajoentieltä vei voiton, kun Suomen Kylät ry ja Suomen Tieyhdistys ry etsivät lokakuussa kuvakilpailun avulla Suomen surkeinta kylätietä.

–Kuvakilpailulla haluamme saada huomiota huonokuntoiselle tieverkolle, kertoo Suomen Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Nina Raitanen.

Väyläviraston rekisterin mukaan Siikajoentien (maantie 807) päällystetyt osuudet ovat erittäin hyvässä, hyvässä tai tyydyttävässä kunnossa. Soratieosuudesta ei voi sanoa samaa. Kuvassa soratien kantavuus on pettänyt, ja auto on vajonnut tiehen pohjaansa myöten.

–Aina se on ollut kuoppainen, ja sen kanssa on eletty, mutta nyt kunto on suorastaan romahtanut. Isoimmat kuopat ovat ulkopaikkakuntalaisille jopa vaarallisia, kertoo kuvan ottanut Alakorva.

Mainos



Siikajoentien kantavuus heikko

Nykyinen budjettirahoitus ei riitä teiden kuntoon laittamiseen ja kunnossapitämiseen, Raitanen harmittelee. Kuvakilpailun järjestäjien mukaan kilpailun sato, toistasataa kuvaa, todistaa, että tieverkko murenee ympäri Suomea.

–Murenevat päällysteet ja huonokuntoinen soratietieverkko on monin paikoin ylisukupolvinen kokemus. Tienpitäjät tekevät vähällä rahalla sen mikä on tehtävissä. Nyt tarvitaan lisää rahaa, Raitanen sanoo.

Suomen surkein kylätie on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ylläpitämä vähäliikenteinen soratie, jonka liikennemäärä on alle 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.

–Kuvan soratie on kantavuudeltaan heikko, niin sanottu rakentamaton tie, jonka rakennekerrokset eivät vastaa nykytarpeita, kertoo yksikön päällikkö Risto Leppänen.

Mainos



Leppäsen mukaan sorateillä ja muulla alemmalla tieverkolla vastaavia yksittäisiä ongelmakohtia voi esiintyä etenkin raskaan liikenteen kuormituksen vaikutuksesta varsinkin kelirikkoaikana.

–ELY-keskuksella on valitettavan vähän rahoitusta tehdä runkokelirikkokorjauksia suhteessa sorateiden laajuuteen ja kunnostustarpeisiin.

Kylätiet osa huoltovarmuutta

Maaseudun tiet ovat koko yhteiskunnan lähiverkkoa, joka yhdistää ihmisiä, raaka-aineita ja ruokahuoltoa pitäen yllä koko maan huoltovarmuutta.  Vähäliikenteinen tieverkko on suomalaisille tärkeä kansallinen pääoma.

–Kannamme Suomen Kylissä huolta kyläteiden kunnosta ja sen myötä esimerkiksi pitenevien ensivasteaikojen vaikutuksista maaseudun asukkaiden turvallisuuteen, sanoo Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Aleksi Koivisto.

Suomen surkein kylätie valittiin marraskuussa Maaseudun Tulevaisuuden verkkosivujen yleisöäänestyksellä kahdeksan finalistin joukosta.

–Kilpailu tekee näkyväksi maaseudun infran arkirealismin. Luovutimme liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalle kilpailukuvista laaditun kuvakalenterin, jotta tilanne ei pääse unohtumaan, Koivisto sanoo.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

*