Kuva: Pixabay
Julkishallinnon nimenantoa ohjaavat perustuslain lisäksi kielilaki ja hallintolaki. Kielilain mukaan valtion viranomaisten ja kaksikielisten kuntien viranomaisten tulee palvella yleisöä suomeksi ja ruotsiksi sekä osoittaa palvelussaan ja muussa toiminnassaan käyttävänsä molempia kieliä. Hallintolain mukaan viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Kotimaisten kielten keskus Kotus pitää epäonnistuneena Vaasan keskussairaalaan avatun uuden yksikön nimeä. No Harm Center on potilasturvallisuuskeskus, jonka tarkoitus on toimia yhteistyöverkostona, jonka tavoitteena on edistää ja kehittää potilasturvallisuutta koko Suomessa. Keskus on ensimmäinen ja ainoa laatuaan Suomessa.

Kotuksen mukaan No-Harm Center ei nimenä täytä hyvän julkishallinnon nimen kriteerejä ja hallinnon nimien muodostamiseen kaivataa kipeästi apua.

Nimi voi vaikuttaa olennaisesti työn näkyvyyteen ja siihen, miten kiinnostavana ja luotettavana toimintaa pidetään, Kotuksen verkkosivuilla julkaistussa kannanotossa muistutetaan.

”Toimiva ja tarkoituksenmukainen hallinnon nimi ei ole pelkkä yksilöivä tunniste. Se tukee hallinnon avoimuutta ja kansalaisten osallisuutta. Se auttaa hahmottamaan yhteiskunnan rakenteita ja toimijoiden välisiä suhteita. Siksi hyvä nimi kertoo suomeksi tai ruotsiksi olennaista tietoa kohteestaan ja sen toiminnasta. Se ei myöskään saa sekoittua kaupallisiin nimiin”, kannanotossa todetaan.

Kotus muistuttaa, että julkishallinnon nimenantoa ohjaavat perustuslaki, hallintolaki ja kielilaki. Kielilain mukaan viranomaisten tulee palvellla ymmärrettävästi suomeksi ja ruotsiksi. Hallintolain mukaan viranomaiskielen on oltava ymmärrettävää ja selkeää.

”Nimi No-Harm Center ei palvele suomeksi eikä ruotsiksi, joten se ei voi olla myöskään ymmärrettävää kielenkäyttöä. Vaikka ymmärtäisikin englantia, nimi on silti varsin epämääräinen: merkitys ei yhdisty suoraan potilasturvallisuuteen. Lisäksi nimi on oikeinkirjoitukseltaan vaikea”, Kotus kritisoi.

Oikeinkirjoituksen hankaluudesta voi kieliä sekin, että Vaasan keskussairaalan omassa tiedotteessa yksikön avaamisesta nimi on kirjoitettu kolmella eri tavalla: No-Harm Center, No-harm Center ja No-harm center.

Kotus viittaa myös oikeusasiamiehen vuonna 2010 tekemään päätökseen, jonka mukaan sairaalan yksikölle annettu nimi Stroke Unit on viranomaisen toimintayksikön nimenä perustuslain, kielilain ja hallintolain vastainen.

”Tämän ennakkotapauksen perusteella myös No-Harm Center tarvitsee sekä suomen- että ruotsinkielisen nimen − siitä huolimatta, että uutisen perusteella jää hieman epäselväksi, onko uusi potilasturvallisuuskeskus konkreettinen toimintayksikkö (center-sana viittaisi tähän) vai ennemminkin tutkijoiden verkosto, jonka toiminnasta tiedotetaan myös suurelle yleisölle”, Kotuksen kannanotossa sanotaan.

Kotuksen mukaan yksikön nimeksi olisivat sopineet esimerkiksi Vaasan keskussairaalan potilasturvallisuuskeskus ja Patientsäkerhetscentret vid Vasa centralsjukhus.

Näissä ehdotuksissa esiintyy jo vakiintuneita, yleisölle tuttuja sanojam, joiden käyttöä Kotuksen nimistönhuoltaja Ulla Onkamo kehotti käyttämään kirjoituksessaan Kuntalehdessä huhtikuussa 2018.

Onkamo piti epäonnistuneena esimerkiksi hyvinvointikeskus-nimitystä, jota on alettu käyttää muun muassa Helsingin uusista palvelukeskuksissa, joissa integroidaan sosiaali- ja terveyspalveluja.

– Ymmärrettävyyden ja yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että samanlaisiin kohteisiin viitataan eri puolilla maata samoilla sanoilla ja rakenteeltaan samankaltaisilla nimillä. Muuten riskinä on, että saman maakunnan alueella on niin terveyskeskuksia, terveysasemia, sosiaali- ja terveyskeskuksia, sote-keskuksia, peruspalvelukeskuksia kuin hyvinvointikeskuksiakin, jotka kaikki tarjoavat samanlaisia palveluita, Onkamo kirjoitti artikkelissa, jossa peilattiin nimeämistä tuolloin vielä käynnissä olleeseen Sipilän hallituksen sote-uudistuksen valmisteluun.

– Sanaa hyvinvointikeskus sen sijaan ei voi suositella, koska hyvinvointi on merkitykseltään abstrakti ja laaja sana, jota käytetään hyvin erilaisissa yhteyksissä. Esimerkiksi Kuusamon hyvinvointikeskus ei ole julkinen terveyskeskus vaan yksityinen kuntosali, Onkamo kirjoitti.

Jatka keskustelua #kuntalehti @kuntalehti Twitterissä tai Facebookissa.

Aiemmat kommentit

  1. On aivan käsittämätöntä ettei tämä asia mene julkisten toimijoiden ymmärrykseen. Nimen täytyy olla kotimaisilla kielillä ja ymmärrettävä. Jossakin taisi olla vielä sairaalan ensiavun nimi Acuta. Mitä se kertoo tavalliselle muualta tulevalle ihmiselle? Ei mitään. Esimerkkejä on ollut vaikka millä mitalla viime vuosina, mutta silti tunaroidaan jatkuvasti. Ehkä on palkattu vääriä ihmisiä julkishallintoon töihin, jotka paremmin sopisivat yksityisiin yrityksiin.

Keskustele

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

Lue tästä kaikki jutut kehysriihestä