Sote 12.4.2017 - 10:27
(2)
Facebook (74)Twitter (18)

Analyysi: Vaalitulos ja aikataulujen tarkistukset hämmentävät sote-uudistusta yhä lisää

Juha Sipilä ja Petteri Orpo tuskin taipuvat perussuomalaisten väläytettyihin uusiin vatimuksiin. (Kuva: Kari Långsjö)

Juha Sipilä ja Petteri Orpo tuskin taipuvat perussuomalaisten väläytettyihin uusiin vatimuksiin. (Kuva: Kari Långsjö)

Hallitus on taipunut alueuudistuksen etenemiseen kohdistuviin vaatimuksiin. Aikatauluja on rukattu jo kovalla kädellä, mutta sisältökysymyksiin sen sijaan ei ole tiedossa uusia linjauksia. Keskustelu valmistelun ja siirtymävaiheen rahoituksesta kiihtyy. Samaan aikaan muuta poliittista ilmastoa seurataan tarkasti. Perussuomalaisten puoluekokous ja kuntavaalien herättämät tunnot voivat johtaa koviin keinoihin.

Aikataulujen muutoksissa käyttöön ovat tulossa kokeilut, maakuntakohtaiset aikataulut, valinnanvapauden porrastukset ja lisäajat. Poliitikot ovat käytännössä antaneet periksi korkeimpien virkamiesten aikataulunäkemyksille, vaikka aluksi vakuuttivat, että mikään ei muutu.

Muutoksen valmistellun ja siirtymäajan rahoitus ovat toinen hyvin akuutti kysymys, johon kentällä odotetaan ratkaisua. Esille on noussut mahdollisuus, että koko uudistus kariutuu, ellei rahoitus selviä.

Sisältökysymyksiin sen sijaan hallitus ei ole näillä näkymin tekemässä muutoksia. Tosin ainakin kuntien oikeus tuottaa palveluja voi hyvin nousta vielä esiin. Sitä väläytti siirtymävaiheessa sisäministeri Paula Risikko, kok., ja on vaatinut muun muassa kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila, kesk. Ajatukselle on tukea enemmänkin hallituspuolueitten eduskuntaryhmissä.

Perussuomalaiset koolle
kriittisessä vaiheessa

Perussuomalaisten puoluekokous pidetään kesäkuun toisena viikonloppuna. Alueuudistuspaketin käsittely eduskunnassa on silloin vielä täysin levällään. Nyt jo osa perussuomalaisten eduskuntaryhmästä on vaatinut kiristyksiä maahanmuuttopolitiikkaan ehtona keskustalle tärkeän maakun­tau­u­dis­tuksen ja kokoomukselle tärkeän soten valin­nan­va­paus­mallin tukemiselle. Puolueen odotettuakin suurempi tappio voi lisätä haluja profiilin korottamiseen eduskunnassa. Kannatus 8,8 prosenttia on alle puolet kannatuksesta eduskuntavaaleissa. Moni kansanedustaja miettii, mitä kannatuksen lasku vaikuttaa omaan asemaan.

Hallituskumppanit tuskin taipuvat

Jos Jussi Halla-aho tulee valituksi perussuomalaisten johtoon, vaatimus voi saada arvovaltaista tukea. Myös Sampo Terho on osoittanut tukea tiukemmalle maahanmuuttopolitiikalle. Hän on kuitenkin eduskuntaryhmän puheenjohtajana sitoutunut hallituksen suunnitelmiin, ja hänen olisi vaikea kääntää takkiaan suhtautumisessa koko maakunta- ja sote-pakettiin.

Eri asia sitten, pystyykö Terho pitämään rivit koossa, mikä on edellytys hallituksen paketin läpiviemiselle.

Keskustalle ja varsinkin kokoomukselle taipuminen maahanmuuttopolitiikan kiristämiseen ja varsinkin perussuomalaisten kiristykseen ei olisi helppoa. Kuntavaalitulos lisäsi kokoomuksen varmuutta. Keskusta sen sijaan on arvioiden mukaan epävarmemmassa tilassa.

Maahanmuuttopolitiikassa perussuomalaisten kädenjälki on jo nyt näkynyt hallituksessa kaikkein eniten. Se on yksi tärkeä argumentti niille, jotka punnitsevat valintaansa kokoomuksen ja vihreitten välillä.

Oppositio tuskin avuksi

Sitä paitsi sekään ei välttämättä riitä, jos Halla-aho veisi perussuomalaiset joka tapauksessa ulos hallituksesta ennen maakunta- ja sote-paketin valmistumista, joka voi viedä pitkälle syksyyn. Täydennystä hallitukseen tuskin on tyrkyllä. Kaikki oppositiopuolueet mieluummin realisoivat kannatuksensa kasvun vaaleissa kuin sulattavat sen hallituksen vaikeuksissa.

Vaikka SDP:n kuntavaalitulos oli pettymys, puoluetta odottaa kuitenkin eduskuntavaaleissa parempi tulos kuin nykyisessä eduskunnassa.

Uutta pakettia muiden puolueiden kesken ei ehditä valmistaa niin, että aikataulun peruskulmakivet, vaalit 28.1.2018 ja lain voimaantulo 1.1.2019 onnistuisivat.

Rahoituksessa kaksi
akuuttia kysymystä

Uudistuksesta käydyssä keskustelussa ei pitkään näkynyt selkeitä ajatuksia siitä, miten alun perin valmistelussa suunniteltiin rahoitus ennen uuden järjestelmän toimintaa.

Rahoituksessa on kaksi ongelmakokonaisuutta, valmistelun kustannukset ja siirtymävaiheen osin kaksinkertaiset kustannukset.

Valmisteluvaihe kentällä on tapahtunut kuntien – joko suoraan tai kuntayhtymien kautta – kustannuksella. Prosessi on valtava, ja kuntasektorin viranhaltijat ovat joutuneet tekemään valmistelutyötä omien muitten töittensä ohella. Jonkin verran lähinnä maakunnat ovat palkanneet henkilöstöä johtamaan muutosta.

Valtiovallan taholta on yritetty ylistämällä, kehumalla ja vetoamalla saada kuntatason viranhaltijoita aina vaan venymään. – Venymään ovat yhtä lailla joutuneet valtion virkamiehet.

Koko valmistelun kustannusten voisi kuvitella loogisesti kuulua valtion kannettavaksi. Maakunta- ja muutosjohtajat reagoivat tiistaina jo toistuvasti rahoituksen avoimuuteen. Rivien välistä on luettavissa, että koko uudistus kompastuu, ellei valtio nyt heti tee riittäviä rahoituspäätöksiä. Valtion taholta on tullut lähinnä vältteleviä lupauksia ja vastaantuloa, joka ei vastaa kentän odotuksia.

Toinen rahoitukseen liittyvä kysymys liittyy siirtymävaiheeseen. Julkisen sektorin menot eivät kerralla putoa valinnanvapauden alkaessa, mutta valinnanvapauden tuomat kustannukset alkavat saman tien.

ICT odottaa ratkaisuja ja rahaa

Yksi keskeinen tukijalka koko sote-uudistuksessa on tietojärjestelmä. Integraatio, toiminnan sujuvuus, tiedon kulkeminen alvelun tuottajalta toiselle, säästöt, kaikki edellyttää sitä, että tieto kulkee sujuvasti.

Se edellyttää periaatelinjauksia siitä, miten järjestelmä rakennetaan, tavoiteita ja toteutusta ohejlmistoissa sekä tonnettain rautaa.

ICT-osuutta valmistellaan, mutta maakunta- ja muutosjohtajat ovat huolissaan muun muassa toiminnan katkeamattomuudesta siirtymävaiheessa.

 

Aikataulujen tarkistamisesta Kuntalehdessä täällä

Valinnanvapauden lisäajan kustannuksista aiemmin täällä.

Maakunta- ja muutosjohtajien uusimmasta kannanotosta lisää täällä.

 

Lähetä toimitukselle juttuvinkki.

  1. Perustelut sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtämiseksi pois kuntien valtuustojen järjestämisvastuulta ovat kääntyneet itseään vastaan. Myös oikeusoppineiden perustelut.

    Edes perustuslain eri pykälillä ei voi perustella perustella. Päinvastoin perustuslain pykälillä voidaan perustella sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyttäminen itsehallinnollisten kuntien asukkaiden järjästämisen ja tuottamisen vastuulla.

    Myös kuntien asukkaiden oikeutus täyteen äänivaltaan järjestämiseen ja tuottamiseen säilyy perustuslain 121.1 §:stä ja 6 pykälästä johdetusta rahoitusperiaatteesta. Rahoitusperiaate kuntien itsehallinnollisten asukkaiden sosiaali- ja terveyspalveluihin on myös Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjassa.

    Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirja, joka on Suomen laissa vuodesta 1991 edellyttää sosiaali- ja terveyspalvelujen säilyttämistä kuntien asukkaiden valitsemien valtuustojen järjestämisen ja tuottamisen vastuulla:

    Valtiolla on velvollisuus antaa rahoitus kunnille perustuslain kaikkien pykälien ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan, Suomen lain toteutumiseksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, kuten on ollut kymmeniä vuosia.

    Perustuslaki on ja pysyy.

  2. Puolueiden puheenjohtajat ja ministerit ministerivastuulla muunnetulla totuudella – sekä osa perustuslakiasiantuntijoista ymmärtämättömyyttään – vivuttavat Suomen kuntien asukkaita, kuntia, kunnallista itsehallintoa ja perustuslakia vastaan tekemällä asioita väärin – tahallaan ja harkitusti perustuslain ja lain vastaisesti.

    Keskustapuolueen puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän ja Kokoomuksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Petteri Orpon on jätettävä perustuslain 121.1 pykälä ja muut pykälät rauhaan ja poistettava harmaa talous, veronkierto, jonka fiskaalinen merkitys on

    1) 5-6 miljardia euroa per vuosi.

    2) 50-60 miljardia per 10 vuotta.

    3) 100-120 miljardia per 20 vuotta.

    4) 150-360 miljardia per 30 vuotta.

    Pääministeri Sipilä on jo kolmas perustuslain vastainen ja kuntien itsehallinnon vastainen pääministeri vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen, joka viivyttelee valtiontalouden tasapainottamista perustuslain edellyttämällä tavalla ja kajoaa perustuslakiin tavallisella lainsäädännöllä – kuntien asukkaiden itsehallintoon sosiaali- ja terveyspalveluista. Eduskuntavaalien 2011 jälkeen syntyi kuntakapina: Orpon sote-vivutus. Kuntakapinalle on nyt suuremmat perustuslailliset perustelut.

    – Yksikään perustuslakiasiantuntija ei voi tukea vääräoppisesti puolueiden puheenjohtajien perustuslakiin kohdistuvaa aggressiivista hyökkäystä siirtämällä päätösvallan kuntien asukkailta pois 18 sote-suurkaupungille, mistä on kohtalokkaita seurauksia perustuslain 121.1 §:ään ja kuntien asukkaille.

    Valtiontaloutta ei kerta kaikkiaan saa sopeuttaa ottamalla Suomen kunnilta seikkaperäisesti perustuslaissa säädettyä itsehallintoa pois – perustuslain 121.1 §:n ja muiden pykälien vastaisesti; sosiaali- ja terveyspalvelut on kategorisesti lähipalvelua; sosiaali- ja terveyspalvelut on 100-prosenttisen kuntakansanvallan lähidemokratiaa; sosiaali- ja terveyspalvelut ovat paikallista itsehallintoa.

    Perusteluja Suomen kuntien paikallisen itsehallinnon puolesta sosiaali- ja terveyspalveluista löytyy erittäin paljon.

Kirjoita oma kommenttisi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.